Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Pääkirjoitus

photo

Emme kulje yksin

Ilmi Villacís 30.8.2018

Suomalaiset ovat lukutaidon edelläkävijöitä, mutta painimme samojen ongelmien kanssa muiden länsimaiden kanssa. Emme saa kulkea laput silmillä. Sanonta kuuluu, että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuessani kansainväliseen lukutaitosymposiumiin heinäkuisessa helteisessä Kölnissä heräsi ajatuksia, joita ei omassa työhuoneessa tule juuri tule pohtineeksi. Huomaan itsekin tulleeni jopa hiukan likinäköiseksi, kun keskustelen Suomessa lukemisesta ja lukutaidosta. Euroopassa keskimäärin…

Lue lisää

Uusimmat arvostelut

photo

Irmeli Westermarck: Riskitön kokeilu

Hannele Puhtimäki, 24.9.2018

Riskitön kokeilu on opettajana toimineen ja useita tietokirjoja julkaisseen Irmeli Westermarckin kaunokirjallinen esikoisteos. Lyhytproosaa sisältävässä kirjassa on 17 lyhyehköä tekstiä, joiden tapahtumat sijoittuvat niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Kirjan avattuaan tuntuu kuin lukemisen sijaan paremminkin kuuntelisi ihmisille sattuneista tapahtumista tai tilanteista.  Siinä mielessä sisällysluettelon toinen ryhmäotsikko ’Ihmisiä ja sattumuksia’ on hyvin tekstejä kuvaava.  Usein nuo sattumukset…

Lue lisää
photo

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

Marja Haapio, 18.9.2018

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteilija: runoilija, näyttelijä, kirjoittajakouluttaja, lausuja ja palkittu äänikirjojen lukija. Jo esikoiskokoelmassa Leonardo sai siivet hänellä on hallussaan oma maaginen maailmansa, jonka lähtökohtana on luonto kaikkineen, maa ja taivas, eliöt ja oliot, ihminen mukaan lukien. Kellosaloa voi syystä nimittää luontorunoilijaksi, mutta hän ei ole mikään perinteinen luontolyyrikko. Aistihavainnoista lähtee liikkeelle kuvien ja…

Lue lisää
photo

Markku Pääskynen: Hyvä ihminen

Kirsi Laitila, 9.9.2018

Markku Pääskynen (s. 1973) punoo tarinaa ihmisestä, joka haluaa auttaa muita ja tehdä hyvää. Hän kirjoittaa elämästään päiväkirjaansa, mutta pian tositapahtumia käsittelevät kirjoitukset alkavat sekoittua keksittyihin tarinoihin ja vääriin muistoihin. Taustalla häilyy jatkuva vaikutelma siitä, että jokin on vinossa. Pääskysen yhdeksäs romaani Hyvä ihminen jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, ”Nuoruus”-osassa teoksen päähenkilö on 21-vuotias. Hän tapaa…

Lue lisää
photo

Mai Jia: Pimeä voima

Eero Suoranta, 4.9.2018

Kiinalainen Mai Jia (s. 1964) on kotimaassaan tunnettu kirjailija, joka kirjoittaa salaperäisestä aiheesta: kiinalaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Hänen toinen suomennettu teoksensa, Mao Dun -kirjallisuuspalkinnon voittanut Pimeä voima on itsenäinen jatko-osa viime vuonna suomeksi ilmestyneelle Koodinmurtajalle. Teoksia yhdistää kehyskertomus, jossa fiktiivinen Mai Jia selvittää erikoisyksikkö 701:een liittyvien henkilöiden tarinoita. Mai Jian (syntymänimeltään Jiang Benhu) kirjoja on kutsuttu…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo
Hannele Puhtimäki

Irmeli Westermarck: Riskitön kokeilu

24.9.2018

Riskitön kokeilu on opettajana toimineen ja useita tietokirjoja julkaisseen Irmeli Westermarckin kaunokirjallinen esikoisteos. Lyhytproosaa sisältävässä kirjassa on 17 lyhyehköä tekstiä, joiden tapahtumat sijoittuvat niin Suomeen kuin ulkomai...

Lue lisää
photo
Kirsi Laitila

Markku Pääskynen: Hyvä ihminen

9.9.2018

Markku Pääskynen (s. 1973) punoo tarinaa ihmisestä, joka haluaa auttaa muita ja tehdä hyvää. Hän kirjoittaa elämästään päiväkirjaansa, mutta pian tositapahtumia käsittelevät kirjoitukset alkavat sekoittua keksittyihin tarinoihin ja vä...

Lue lisää
photo
Heidi Lakkala

Turo Kuningas: Välityö

29.8.2018

”Työ on nykyihmisen jumala. Ken uskoo työhön, pelastuu. Ken tekee työtä, pelastuu. Hallitusten tehtävä on muistuttaa ihmisiä toimeentulon menettämisen mahdollisuudesta, riiputtaa miekkaa pään päällä. Kilpenä on yhteiskuntasopimus. Ty...

Lue lisää
photo
Sofia Blanco Sequeiros

Silvia Hosseini: Pölyn ylistys

11.8.2018

Pölyn ylistys on teos hyvistä huonoista, oikuista, mielijohteista ja iloluontoisista asioista. Huonous toimii teoksessa kehyksenä, jonka kautta Silvia Hosseini tarkastelee niin Leonard Cohenin huonointa albumia, Dubaita, rajua seksiä, Seinäjoen ...

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo
Marja Haapio

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

18.9.2018

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteilija: runoilija, näyttelijä, kirjoittajakouluttaja, lausuja ja palkittu äänikirjojen lukija. Jo esikoiskokoelmassa Leonardo sai siivet hänellä on hallussaan oma maaginen maailmansa, jonka lähtökohtana on ...

Lue lisää
photo
Maiju-Sofia Pitkänen

Lauri Rikala: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

6.8.2018

Lauri Rikalan (s.1975) toinen aforismikokoelma kommentoi aikaamme ja sen ihmistä. Osa teoksen materiaalista on esiintynyt esikoisessa Lopullinen kukka (2013), ja nyt teemat laajenevat ja sidostuvat tiukemmin sekä hallitummin toisiinsa. Kokoelman al...

Lue lisää
photo
Janne Löppönen

Keijo Virtanen, Sini Silveri: Männyt, Muovailen muovipussista kaunista kahvaa

1.8.2018

Runovihkot ovat uusin trendi suomalaisen pienkustantamisen kentällä. Kaunokirjallisuutta on meillä julkaistu erilaisina vihkosina toki ennenkin, mutta viimeaikainen kiinnostus erilaisia julkaisumuotoja kohtaan liittyy entistä selvemmin kirja-alan...

Lue lisää
photo
Arto Vaahtokari

Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama

16.7.2018

Riina Katajavuoren uuden kokoelman nimi Maailma tuulenkaatama vaikuttaa hieman ärsyttävän söpöilevältä tekotaiteellisuudelta käännettyine sanajärjestyksineen. Yksinkertainen, suora sanajärjestys olisi antanut kokoelmalle ansaitsemansa ryhd...

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo
Eero Suoranta

Mai Jia: Pimeä voima

4.9.2018

Kiinalainen Mai Jia (s. 1964) on kotimaassaan tunnettu kirjailija, joka kirjoittaa salaperäisestä aiheesta: kiinalaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Hänen toinen suomennettu teoksensa, Mao Dun -kirjallisuuspalkinnon voittanut Pimeä voima o...

Lue lisää
photo
Janne Löppönen

Ramón Gómez de la Serna: Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja

3.9.2018

Jos käännösrunous on marginaalista, niin käännösaforistiikka se vasta marginaalista onkin. Vielä harvinaisempaa on sellainen käännösaforistiikka, joka astuu ulos ns. viisauskirjallisuuden alueelta ja pakenee yksiselitteisiä lajimäärittel...

Lue lisää
photo
Miika Pölkki

Ryūnosuke Akutagawa: Hammasrattaat

2.9.2018

Reilussa vuosikymmenessä yli 150 novellia kirjoittanut Ryūnosuke Akutagawa teki itsemurhan unilääkkeillä heinäkuussa 1927. Epämääräistä levottomuutta omaa tulevaisuuttaan kohtaan tunteneen tyyliniekan kuolema merkitsi erotiikkaa, groteskia...

Lue lisää
photo
Pasi Salminen

Cristovāo Tezza: Professori

23.8.2018

Muistelu on kuin Rubikin kuution kääntelyä, tuumaa päähenkilö brasilialaisen Cristovāo Tezzan romaanissa Professori. Jotakin samaa on myös teoksessa itsessään. Eri ajoilta peräisin olevat muistot kääntyvät esiin päähenkilön ajatuksis...

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo
Markku Soikkeli

Sanna Nyqvist , Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia

7.8.2018

Lievimmässä muodossa sanataiteellinen varkaus on pelkkä sitaatti, röyhkeimmillään kokonaisen teoksen väärentäminen omiin nimiin. Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan muhkea tietoteos Kirjalliset väärennökset käsittelee näiden ääripäiden väl...

Lue lisää
photo
Sanna Nyqvist

Roger Picard, Ingrid Svensson: Salonkien aika, Ett magiskt rum

14.7.2018

On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mu...

Lue lisää
photo
Marissa Mehr

Kukku Melkas & Olli Löytty toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

11.4.2018

Toistemme viholliset? -artikkelikokoelman luulisi käsittelevän historiallista ajanjaksoa, joka ”on nimetty kansalaissodaksi, vapaussodaksi, punakapinaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi tai, kuten Veijo Meri romaaninsa nimessä muotoilee, vuoden...

Lue lisää
photo
Pasi Salminen

Klaus Brax: Unhoon jääneiden huuto

21.3.2018

Suomikin vaikuttaa siirtyneen yhä tukevammin jälkimoderniin aikaan. Näin voisi päätellä ainakin kirjallisuuden perusteella. Vuonna 2017 julkaistiin esimerkiksi Miki Liukkosen O, Mikko Rimmisen Maailman luonnollisin asia ja Jaakko Yli-Juonikkaan...

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo
Merja Leppälahti

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelev...

Lue lisää
photo
Vesa Rantama

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isän...

Lue lisää
photo
Artemis Kelosaari

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa...

Lue lisää
photo
Ville Hänninen

Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat a...

Lue lisää

Ruotsinkielinen kirjallisuus

photo
Freja Rudels

Andrea Lundgren: Nordisk fauna

21.9.2018

Andrea Lundgrens novellsamling Nordisk fauna får mig att tänka på löften. På faran med att avge dem, och kanske också riskerna med att infria dem. Det är nämligen en på många sätt löftesrik bok. Den lite sträva tygklädda pärmen, den vi...

Lue lisää
photo
Jenny Wiik

Peter Handberg: Jag ville leva på djupet

14.9.2018

Henry David Thoreau är författaren och filosofen som är mest känd för att ha velat leva ett enkelt liv nära naturen. Han levde åren 1817-1862, och boken som han är mest känd för, Skogsliv vid Walden, kom ut 1854. Han dog i sviterna av tuber...

Lue lisää
photo
Mio Lindman

Stefan Hammarén: Loserförfattarfabriken

7.9.2018

Skrivandets vedermödor och det litterära etablissemangets enfald har man väl läst en och annan rad om. Författaren som loser och udda fågel är på inga sätt en obekant figur. Loserförfattarfabriken av Stefan Hammarén rör sig i trafikerade ...

Lue lisää
photo
Barbro Enckell-Grimm

James Joyce: Dublinbor

31.8.2018

James Joyce (1882-1941) är känd som romankonstens förnyare och en av den europeiska modernismens främsta företrädare. Hans författarkarriär och hans liv var snårigt, och när han lyckades få sitt första viktiga verk utgivet, novellsamlinge...

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto