Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Arkisto

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja paina enter.

Uusimmat arvostelut

photo

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Veli-Matti Huhta, 17.11.2018

”Meloin keskelle ajopuita, kävin makuulle kanootin pohjalle ja annoin virran viedä. Lepäilin kaikessa rauhassa ja polttelin piippua katsellen ylös pilvettömälle taivaalle. Taivas näyttää valtavan syvältä, kun makaa selällään kuutamossa ja tuijottaa sitä; en ollut koskaan tajunnutkaan kuinka syvältä se näyttää. Ja miten hyvin ääni kantaakaan veden yli…” (s. 47) En tiedä, miksi Huckleberry Finnin seikkailuja…

Lue lisää
photo

Anna Malinen: Hämärikkö

Merja Leppälahti, 11.11.2018

Anna Malisen fantasiaromaani viehättää, se soljuu paikoin kuin kalevalahenkinen proosaruno. Tarina sisältää paljon kalevalaisia viittauksia ja vihjauksia erityisesti nimien tasolla. Lisäksi se pursuaa loitsuja ja loitsujen katkelmia. Loitsulla pyydetään helpotusta elämään, lähetetään pois erilaisia vaivoja ja sairauksia ja pyydetään metsästysonnea. Lemmennostatustakin tehdään jopa pariin kertaan. Pohjoinen on myyttinen tarujen ilmansuunta, etelässä kasvaa kaupunki. Jumala ajattelee ja…

Lue lisää
photo

Tuija Välipakka: Uutisia!

Jani Saxell, 5.11.2018

Tuija Välipakan (s. 1967) Uutisia! pistää häikäilemättömästi ja usein häpeämättömän hauskalla tavalla uusiksi käsityksiä siitä, mitä runokokoelma voi olla. Tunnen itseni kokoelman äärellä Tenavien Ressu-koiraksi päivittelemässä kritiikin kirjoittamisen mahdottomuutta. Se johtuu jo epäsuhdasta keinovalikoimassa. Esimerkiksi interaktiivinen ”Seitsemän tornia” -sikermä koostuu kirjailijan grillitikkujen, hammastikkujen ja siiman avulla kasaamista, painovoiman lakeja uhmaavista hedelmätorneista. Hälyäänten vyöryä ei pääse…

Lue lisää
photo

Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa

Hannele Puhtimäki, 3.11.2018

Ensin tulee hengästys. Sitten iskee ärsytys. Kuinka kukaan pystyy lukemaan saati kirjoittamaan tällaista tekstiä? Mitä tässä tapahtuu? Nämä tuntemukset ovat seurausta Eeva Turusen esikoisteoksen aloittamisesta. Kun ärsyttävyydestä pääsee yli ja kirjoitustapaan alkaa tottua, pystyy näkemään tekstin upeuden ja rikkauden. Nautin mieli läpättäen Turusen sanoista ja tavasta sanoa. Kuinka kukaan pystyy lukemaan tällaista tekstiä? Mitä tässä…

Lue lisää
photo

Jukka Behm: Eikä yksikään joka häneen uskoo

Silja Vuorikuru, 30.10.2018

Jukka Behmin romaani Eikä yksikään joka häneen uskoo tarkastelee niin kutsuttua viidesläisyyttä, luterilaisen kirkon sisällä toimivaa konservatiivista herätysliikettä. Uuspietisminäkin tunnettu liike korostaa henkilökohtaisen uskonratkaisun tekoa ja uskosta osattomien aktiivista evankeliointia. Altteimpia hengelliselle väkivallalle ovat nuoret ihmiset. Suomalaisen herätyskristillisyyden aiheuttamia traumoja on käsitelty jo muutamissa viime vuosien kotimaisissa romaaneissa. Pauliina Rauhala kuvasi Taivaslaulussaan (2013) ja Synninkantajissaan…

Lue lisää

Kotimainen proosa

photo

Anna Malinen: Hämärikkö

Merja Leppälahti, 11.11.2018

Anna Malisen fantasiaromaani viehättää, se soljuu paikoin kuin kalevalahenkinen proosaruno. Tarina sisältää paljon kalevalaisia viittauksia ja vihjauksia erityisesti nimien tasolla. Lisäksi se pursuaa loitsuja ja loitsujen katkelmia. Loitsulla pyydetään helpotusta elämään, lähetetään pois erilaisia vaivoja ja sairauksia ja pyydetään metsästysonnea. Lemmennostatustakin tehdään jopa pariin kertaan. Pohjoinen on myyttinen tarujen ilmansuunta, etelässä kasvaa kaupunki. Jumala ajattelee ja…

Lue lisää
photo

Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa

Hannele Puhtimäki, 3.11.2018

Ensin tulee hengästys. Sitten iskee ärsytys. Kuinka kukaan pystyy lukemaan saati kirjoittamaan tällaista tekstiä? Mitä tässä tapahtuu? Nämä tuntemukset ovat seurausta Eeva Turusen esikoisteoksen aloittamisesta. Kun ärsyttävyydestä pääsee yli ja kirjoitustapaan alkaa tottua, pystyy näkemään tekstin upeuden ja rikkauden. Nautin mieli läpättäen Turusen sanoista ja tavasta sanoa. Kuinka kukaan pystyy lukemaan tällaista tekstiä? Mitä tässä…

Lue lisää
photo

Jukka Behm: Eikä yksikään joka häneen uskoo

Silja Vuorikuru, 30.10.2018

Jukka Behmin romaani Eikä yksikään joka häneen uskoo tarkastelee niin kutsuttua viidesläisyyttä, luterilaisen kirkon sisällä toimivaa konservatiivista herätysliikettä. Uuspietisminäkin tunnettu liike korostaa henkilökohtaisen uskonratkaisun tekoa ja uskosta osattomien aktiivista evankeliointia. Altteimpia hengelliselle väkivallalle ovat nuoret ihmiset. Suomalaisen herätyskristillisyyden aiheuttamia traumoja on käsitelty jo muutamissa viime vuosien kotimaisissa romaaneissa. Pauliina Rauhala kuvasi Taivaslaulussaan (2013) ja Synninkantajissaan…

Lue lisää
photo

Peter Sandström: Äiti marraskuu

Maija Jelkänen, 27.10.2018

Ruotsinkielinen kirjallisuusmaailmamme on tuntenut Peter Sandströmin hyvin ensimmäisistä Plebejerna (1998) sekä Syster Måne (2001) novellikokoelmistaan saakka. Jo ensimmäisessä novellissaan Peter Sandström (s. 1963) käytti ”Sandström”-nimistä päähenkilöä. Uusi, Outi Mennan suomentama lyhytproosateos Äiti marraskuu. Kahdeksan pohdintoa jatkaa tuotannon autofiktiivistä linjaa. Saattaa kuulostaa pateettiselta, mutta Äiti marraskuu on ihmeellisen ihana kirja. Edellinen teos, Runeberg-palkinnon voittanut Laudatur-romaani (2016)…

Lue lisää
photo

Johanna Sinisalo: Renaten tarina

Jari Olavi Hiltunen, 20.10.2018

”En tiedä, kuka muistiinpanojani tulee lukemaan. En halua olla niin dramaattinen, että kuvittelisin avaruuden muukalaisten löytävän ja tulkitsevan tekstiäni tuhansia vuosia sen jälkeen, kun olemme jo kaikki mennyttä. Luultavasti tiedostoni päätyy lähinnä Obin huviksi. Tai kenties järkytykseksi.” (s. 13) Johanna Sinisalon (s. 1958) uusin romaani Renaten tarina pohjaa Iron Sky I -elokuvaan, jonka käsikirjoitustiimin johtaja…

Lue lisää

Kotimainen lyriikka

photo

Tuija Välipakka: Uutisia!

Jani Saxell, 5.11.2018

Tuija Välipakan (s. 1967) Uutisia! pistää häikäilemättömästi ja usein häpeämättömän hauskalla tavalla uusiksi käsityksiä siitä, mitä runokokoelma voi olla. Tunnen itseni kokoelman äärellä Tenavien Ressu-koiraksi päivittelemässä kritiikin kirjoittamisen mahdottomuutta. Se johtuu jo epäsuhdasta keinovalikoimassa. Esimerkiksi interaktiivinen ”Seitsemän tornia” -sikermä koostuu kirjailijan grillitikkujen, hammastikkujen ja siiman avulla kasaamista, painovoiman lakeja uhmaavista hedelmätorneista. Hälyäänten vyöryä ei pääse…

Lue lisää
photo

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

Marja Haapio, 18.9.2018

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteilija: runoilija, näyttelijä, kirjoittajakouluttaja, lausuja ja palkittu äänikirjojen lukija. Jo esikoiskokoelmassa Leonardo sai siivet hänellä on hallussaan oma maaginen maailmansa, jonka lähtökohtana on luonto kaikkineen, maa ja taivas, eliöt ja oliot, ihminen mukaan lukien. Kellosaloa voi syystä nimittää luontorunoilijaksi, mutta hän ei ole mikään perinteinen luontolyyrikko. Aistihavainnoista lähtee liikkeelle kuvien ja…

Lue lisää
photo

Lauri Rikala: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

Maiju-Sofia Pitkänen, 6.8.2018

Lauri Rikalan (s.1975) toinen aforismikokoelma kommentoi aikaamme ja sen ihmistä. Osa teoksen materiaalista on esiintynyt esikoisessa Lopullinen kukka (2013), ja nyt teemat laajenevat ja sidostuvat tiukemmin sekä hallitummin toisiinsa. Kokoelman aloittava maisema on vielä tyhjä taulu. ”Katso maisemaa. Siinä ei ole yhtään ajatusta.” Pian sen herättää henkiin linnun lento – elävä, havaittu tapahtuminen keskellä tyhjää taivasta. Teoksen…

Lue lisää
photo

Keijo Virtanen, Sini Silveri: Männyt, Muovailen muovipussista kaunista kahvaa

Janne Löppönen, 1.8.2018

Runovihkot ovat uusin trendi suomalaisen pienkustantamisen kentällä. Kaunokirjallisuutta on meillä julkaistu erilaisina vihkosina toki ennenkin, mutta viimeaikainen kiinnostus erilaisia julkaisumuotoja kohtaan liittyy entistä selvemmin kirja-alan murrokseen. Julkaisutoiminta on entistä pienimuotoisempaa, hajautetumpaa ja omaehtoisempaa. Tähän tilanteeseen vihkoformaatti sopii kuin nenä päähän. Minimaalisten kustannusten ja riskien ansiosta tekijä voi hallita koko prosessin sisällöstä kansiin. Lisäksi vihkomuoto mahdollistaa…

Lue lisää
photo

Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama

Arto Vaahtokari, 16.7.2018

Riina Katajavuoren uuden kokoelman nimi Maailma tuulenkaatama vaikuttaa hieman ärsyttävän söpöilevältä tekotaiteellisuudelta käännettyine sanajärjestyksineen. Yksinkertainen, suora sanajärjestys olisi antanut kokoelmalle ansaitsemansa ryhdikkäämmän nimen. Kokoelman runot eivät nimittäin suinkaan ole mitään vaaleanpunaista runohöttöä, johon runollinen nimi saattaa viedä ajatukset. Itse asiassa Riina Katajavuori tarttuu esimerkiksi runossa Nimet aihepiiriin, jota pääasiassa näkee vain Elias Lönnrotin keräämässä kansanrunousaineistossa…

Lue lisää

Ulkomainen kirjallisuus

photo

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Veli-Matti Huhta, 17.11.2018

”Meloin keskelle ajopuita, kävin makuulle kanootin pohjalle ja annoin virran viedä. Lepäilin kaikessa rauhassa ja polttelin piippua katsellen ylös pilvettömälle taivaalle. Taivas näyttää valtavan syvältä, kun makaa selällään kuutamossa ja tuijottaa sitä; en ollut koskaan tajunnutkaan kuinka syvältä se näyttää. Ja miten hyvin ääni kantaakaan veden yli…” (s. 47) En tiedä, miksi Huckleberry Finnin seikkailuja…

Lue lisää
photo

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Irene Vehanen, 7.10.2018

Suosituimpiin brittiläisiin kirjailijoihin kuuluvan Matt Haigin teos Kuinka aika pysäytetään edustaa spekulatiivista fiktiota. Sen päähenkilö on 41-vuotias lontoolaisen koulun historianopettaja Tom Hazard. Todellisuudessa ”Tom” on syntynyt vuonna 1581 pienessä ranskalaisessa linnassa kreivin ja kreivittären jälkeläiseksi. Hän kärsii harvinaisesta anageriaksi nimetystä vaivasta, jossa ihminen vanhenee vuoden jokaista viittätoista vuotta kohden normaalin vanhenemisen sijaan. Vaiva alkaa murrosiässä….

Lue lisää
photo

Gaël Faye: Pienen pieni maa

Siina Sorvali, 30.9.2018

Gaël Fayen Pienen pieni maa on maahanmuuttajataustaisen, kahden maan kansalaisen kirjoittama omaelämänkerrallinen tarina. Se muistuttaa lähtökohdiltaan beur-kirjallisuutta, vaikkei istukaan suoraan genreen. Beur-kirjallisuudelle on tyypillistä omaelämänkerrallisuus ja kahden kulttuurin välissä elämisen vaikeuksista kertominen. Samoista teemoista kertoo myös Pienen pieni maa. Maailma alkaa muuttua, kun tutsien ja hutujen välille puhkeaa yhä suurempia kahakoita. Beur-sanalla viitataan ranskalaisiin, joiden…

Lue lisää
photo

César Aira: Todiste/Illallinen

Arto Rintala, 29.9.2018

Tuottelias argentiinalainen nykykirjailija César Aira (s. 1949) on viime vuosina saapunut Suomen markkinoille useammalla Siltalan julkaisemalla pienoisromaanilla. Tänä keväänä ilmestynyt Sari Selanderin suomentama Todiste/Illallinen on kustantamon neljäs Aira-julkaisu. Edellisten tavoin se sisältää kaksi kertomusta. Poimittavaa pitkän uran tehneen kirjailijan tuotannossa riittää: vuodesta 1975 kokopäivätoimisena kirjailijana, esseistinä ja kääntäjänä toiminut Aira on julkaissut tähän mennessä satakunta…

Lue lisää
photo

Mai Jia: Pimeä voima

Eero Suoranta, 4.9.2018

Kiinalainen Mai Jia (s. 1964) on kotimaassaan tunnettu kirjailija, joka kirjoittaa salaperäisestä aiheesta: kiinalaisten tiedustelupalveluiden toiminnasta. Hänen toinen suomennettu teoksensa, Mao Dun -kirjallisuuspalkinnon voittanut Pimeä voima on itsenäinen jatko-osa viime vuonna suomeksi ilmestyneelle Koodinmurtajalle. Teoksia yhdistää kehyskertomus, jossa fiktiivinen Mai Jia selvittää erikoisyksikkö 701:een liittyvien henkilöiden tarinoita. Mai Jian (syntymänimeltään Jiang Benhu) kirjoja on kutsuttu…

Lue lisää

Tietokirjallisuus

photo

Satu Jaatinen: Tuntemattomat

Irene Vehanen, 21.10.2018

Kustantajan kuvauksen mukaan Satu Jaatisen Tuntemattomat – Suomen suosituimman tarinan monet maailmat on tietopaketti niin romaanin jo lukeneille ja elokuvat nähneille kuin tarinaan ensi kertaa tutustuvillekin. Sanoisin, että mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään, sitä enemmän kirjasta saa irti. Teos on herkullinen kattaus paitsi Tuntemattoman sotilaan myös historian ja tietokirjallisuuden ystävälle. Mitä enemmän tuotantoa tuntee ennestään,…

Lue lisää
photo

Sanna Nyqvist , Outi Oja: Kirjalliset väärennökset: Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia

Markku Soikkeli, 7.8.2018

Lievimmässä muodossa sanataiteellinen varkaus on pelkkä sitaatti, röyhkeimmillään kokonaisen teoksen väärentäminen omiin nimiin. Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan muhkea tietoteos Kirjalliset väärennökset käsittelee näiden ääripäiden väliin jäävää luovaa lainaamista. Mediajulkisuuden perusteella taideväärennökset voivat tuntua marginaalisilta ja hupsuilta, mutta Nyqvist ja Oja osoittavat niiden olevan taidetta koskevien oletusten keskipisteessä. Miksi juuri taideteos antaa joillekin skandaalimaisille aiheille…

Lue lisää
photo

Roger Picard, Ingrid Svensson: Salonkien aika, Ett magiskt rum

Sanna Nyqvist, 14.7.2018

On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mutta samalla kotoisassa ympäristössä avattiin kirjallisuudelle uusia suuntia, kehitettiin kielellisen ilmaisun nyansseja ja tehtiin vallankumouksellista politiikkaa. Salongeissa ei mitenkään leimallisesti ajettu naisen yhteiskunnallisen aseman parantamista. Ranska ja aivan erityisesti sen pääkaupunki…

Lue lisää
photo

Kukku Melkas & Olli Löytty toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan

Marissa Mehr, 11.4.2018

Toistemme viholliset? -artikkelikokoelman luulisi käsittelevän historiallista ajanjaksoa, joka ”on nimetty kansalaissodaksi, vapaussodaksi, punakapinaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi tai, kuten Veijo Meri romaaninsa nimessä muotoilee, vuoden 1918 tapahtumiksi” (s. 10). Pian kuitenkin huomaa, että kahdentoista esseen ja lyhyen johdannon sisältävä artikkelikokoelma avaa odotettua laajemman otoksen sisällissodan moniin mahdollisiin merkityksiin kirjallisuudessa. Teoksen kannessa oleva Heikki Marilan Ryijy 2 kuvastaa…

Lue lisää
photo

Klaus Brax: Unhoon jääneiden huuto

Pasi Salminen, 21.3.2018

Suomikin vaikuttaa siirtyneen yhä tukevammin jälkimoderniin aikaan. Näin voisi päätellä ainakin kirjallisuuden perusteella. Vuonna 2017 julkaistiin esimerkiksi Miki Liukkosen O, Mikko Rimmisen Maailman luonnollisin asia ja Jaakko Yli-Juonikkaan Jatkosota-extra, jotka voidaan kaikki luokitella postmoderneiksi romaaneiksi. Sinällään postmodernismissa ei ole mitään uutta. 1990-luvulta lähtien on puhuttu jo post-postmodernistisesta käänteestä. Aiheesta on kirjoitettu valtavasti 1960-luvulta lähtien niin…

Lue lisää

Muu kirjallisuus

photo

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä

Merja Leppälahti, 23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…

Lue lisää
photo

Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa

Vesa Rantama, 7.11.2017

Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….

Lue lisää
photo

Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot

Artemis Kelosaari, 24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…

Lue lisää
photo

Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

Ville Hänninen, 12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…

Lue lisää
photo

Marika Helovuo: 100 syytä lukea. Lukukipinän sytytyskirja.

Sanna Kivimäki, 30.7.2017

Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa harrastus on ollut, että nykyisenä missiona hänellä on saada kaikki lukemaan enemmän. Harrastuksen ja ammatin rajat toki hämärtyvät, kun lukee kaunokirjallisuutta työkseen. Sillä kaunokirjallisuudestahan Lukukipinän sytytyskirjassa on kyse, vaikka sitä…

Lue lisää