Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Toim. huom.

photo

Runokuun pääesiintyjä analyysissä

Aleksis Salusjärvi, 27.8.2017

  Runokuu onnistuu joka vuosi synnyttämään yleisöryntäyksen, vaikka tapahtumia on viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Festivaalilla on omalakinen profiili, mikä tekee runoudesta välitöntä, suoraa, yllättävää, vaivatonta ja avointa. Tämän vuoden päävieras oli teksasilainen Madison Mae Parker, joka esiintyi yhdessä englantilaisen tanssija-koreografi Francesca Willow´n kanssa. He esiintyivät Runokuuklubilla lauantaina, ja ilta oli tulkittavissa festivaalin päätapahtumaksi. Tanssia…

Lue lisää
photo

Vaikutelmia Helsingin WorldConista

Aura Nurmi, 14.8.2017

  WorldCon 75 oli niin merkittävä tapahtuma, ettei sitä saanut jättää väliin. Ei, vaikka olisi ryypännyt myrskyisällä Flow-festivaalilla kaksi päivää putkeen toisella puolella Helsinkiä. Osallistuin, omaksi häpeäkseni, pelkästään sunnuntain osalta maailman suurimpaan science fiction -tapahtumaan, jonka eteen vapaaehtoinen yhteisö on tehnyt käsittämättömän työn. Tässä on minun kapea mutta yhtä kaikki mieleenpainuva otantani yhden conipäivän osalta….

Lue lisää
photo

Taide on vapaata osana julkistaloutta

Aleksis Salusjärvi, 21.5.2017

  Heikki Pursiainen pohtii Helsingin Sanomissa taiteen vapautta. Hänen nähdäkseen julkinen tuki ja vapaa taide ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tätä kirjoittaessa kulttuuriväki on jo osuvasti kritisoinut Pursiaisen keskeisiä argumentteja. Muutama seikka kaipaa kuitenkin vielä lisävaloa. Seikka yksi: Miljardi euroa Pursiainen rinnastaa kulttuurin julkisen tuen taiteen vapauteen, vaikka tiedossa on, että valtaosa tuesta kuluu kirjastojen ja…

Lue lisää
photo

Mihin kirjallisuus venyy?

Aleksis Salusjärvi, 11.10.2016

  Kirjallisuus on lähtökohtaisesti venymisen taidemuoto. Kiiltomato vieraili syksyn kirjallisissa merkkitapahtumissa. Kirjallisuuden lähtökohta on ”mikä hyvänsä” ja kirjallisuuden lopputulos on ”mitä hyvänsä” – mutta odotuksemme kirjallisuuden suhteen eivät osu Gaussin käyrän keskelle. Innostava ja kiinnostava kirjallisuus venyttää omia rajojaan. Kirjallisuuden tarkastelu on usein mielekästää alkaa teoksen uniikeista lähtökohdista. Tavallaan kirjallisuuden paradoksi on siinä, että sen…

Lue lisää
photo

Rilke-käännökset ja runotyyli

Liisa Enwald, 20.6.2016

Keskustelu käännöskritiikistä jatkuu. Liisa Enwald kertoo, miten Rilke on Suomessa otettu vastaan. On ilahduttavaa, että klassikkokäännöksistä ilmestyy yhä seikkaperäisiä kritiikkejä, ja vielä ilahduttavampaa, että niistä viriää keskustelua. Aarne Toivonen arvioi Arja Meskin suomennoksen Rilken Duinon elegioista Kiiltomadossa 10.4., ja suomentaja vastasi siihen 13.6. Haluan Meskin kääntäjäkollegana tuoda tähän keskusteluun muutaman näkökohdan, lähinnä suomennosten tyylin ja kielen…

Lue lisää
photo

Rilkestä ja käännösrunouden kritiikistä

Arja Meski, 13.6.2016

Kääntäjä Arja Meski vastaa Aarne Toivosen kritiikkiin Duinon elegioista. Arvoisa Aarne, kiitos arvostelustasi – Kiiltomato 10.4.2016 – suomennoksestani Rainer Maria Rilke Duinon elegioita. Ihailin sen oppineisuutta, ja se herätti minussa monenlaisia ajatuksia – merkki hyvästä kritiikistä. (Tosin kutsuit minua – kaiketi perusteettomasti – runoilijaksi. Lainaan kaksi luonnehdintaa Rilken maailmasta: olen ruukunvalaja ja köydenpunoja. Olen kääntäjä,…

Lue lisää
photo

Täyden palvelun kirjatalo

Aleksis Salusjärvi, 27.5.2016

Kustannusalalle ilmestyi uusi tekijä, joka tarjoaa omakustanteille täyden palvelun taloa. Type & Tell synnytti jo avausviikollaan polemiikin. Suomessa julkaistaan uusi kirjanimike kerran tunnissa. Laskennallisesti joka kuudes suomalainen julkaisee elämänsä aikana kirjan. Kustannusalan murroksessa erilaisia kustannusmuotoja on ilmestynyt runsaasti, ja digipainojen yleistyttyä etenkin erilaiset tarvepainamisen muodot ovat lisääntyneet. Bonnierin osana on nyt avautunut uusi kirjapalvelu, joka…

Lue lisää
photo

Kiiltomadon ulkoasu uudistuu

Aleksis Salusjärvi, 23.2.2016

Kiiltomadon lähtökohtana on jo 16 vuoden ajan ollut kirjallisuuden vastaanoton laajentaminen. Tässä työssä on onnistuttu hyvin, vaikka maailma on julkaisun elinaikana muuttunut paljon. Alkuaikoina Kiiltomatoa luettiin kuvaputkinäytöiltä, ja moni myös tulosti kritiikkejä lukemista varten. Nykyään suuri osa lukijoista selaa sivua kännykällä tai tabletilla. Koska sivusto on kevyt, se latautuu nopeasti laitteille, minkä takia kirjallisuuskritiikki on…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto