Korhonen, Riku

Kuva: Antti Johansson

Riku Korhonen (s. 1972) on turkulainen kirjailija. Hän on opiskellut kirjallisuustiedettä, filosofiaa, suomen kieltä ja luovaa kirjoittamista. Korhonen on työskennellyt äidinkielen opettajana. Turun yliopistossa hän toimi suunnittelijana ja opettajana luovan kirjoittamisen oppiaineessa, jossa hänet myös valittiin Vuoden opettajaksi.

”Olen halunnut kirjoittaa pienestä pitäen ja aina kirjoittanutkin, tosin välillä hyvin katkonaisesti. Kirjailijuus oli pitkään jonkinlainen idealistinen haave, jota vasten punnitsin olemassaoloni mielekkyyttä: voinko elää siedettävää elämää, mikäli minusta ei tule kirjailijaa? Voin, vastasin itselleni, mutta onnellista minusta ei ainakaan sillä tavalla tule. Niin naurettavaa kuin se onkin, kyllä minä olen aina salaa nähnyt itseni jonkinlaisena kirjailijahahmona, savuke kädessä puntaroimassa elämän ja ihmisen mysteeriä ja tekemässä vaikutusta muihin, en ehkä niinkään varsinaisen työn touhussa. Näissä mielikuvissa on pitkälti kysymys narsistisista ja epäkypsistä impulsseista, mutta niiden merkitystä ammatinvalinnassa ei pidä vähätellä. Haluavathan jotkut pojat rekkamiehiksikin vain siksi, että rekat ovat isoja ja pitävät helvetillistä melua. Kirjailijan ammatin tärkein imagohoukutin on lupaus intensiivisen rikkaasta sisäisestä elämästä, epäsovinnaisesta arjesta ja pienten lukevien piirien ihailusta. Ja muuten ohimennen neuvo kirjailijaksi haluaville: lukekaa myös erityisen huonoja kirjailijoita. Siitä saa itseluottamusta: jos nämä pellet ovat kyenneet siihen, minäkin kykenen.”

Hotellin ammeesta puuttuvat tyrskyt virrat purjeet. /
Vaahdon keskellä vieraan kaupungin yövedessä /
kun nousu ja nujertuminen istuvat meissä sylikkäin, /
olet alaston yövesiolentoni, minä alaston yövesiolentosi, /
suret ja surusi tulee minuun, ojennan käteni, upotan sen /
rintakehäsi maininkiin. Surusi kiipeää kämmenelleni, /
pieni suonikas mustekala, tummia vikisten, annan sen tulla, /
puserran hiljaiseksi kun käytävällä valon teräskärryt /
kitisevät päivän askareiden julmaa unta päin.

(Teoksesta Savumerkkejä lähtöä harkitseville, Sammakko 2005)

  • Palkinnot:
  • Huonon kirjallisuuden seuran palkinto 2000 (novellista Rakkautemme raivoavat rapahaudat)
  • Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto 2003 (romaanista Kahden ja yhden yön tarinoita)
  • Kalevi Jäntin palkinto 2008 (romaanista Lääkäriromaani)
  • Euroopan komission kirjallisuuspalkinto 2010 (romaanista Lääkäriromaani)

  • Tuotanto:
  • Kahden ja yhden yön tarinoita, romaani, Sammakko 2003
  • Savumerkkejä lähtöä harkitseville, runoja, Sammakko 2005
  • Lääkäriromaani, Sammakko 2008
  • Hyvästi tytöt, romaani, Sammakko 2009