Sinivaara, Olli

Kuva: Heini Lehväslaiho

Olli Sinivaara (s. 1980) on kotoisin Tampereelta ja opiskelee filosofiaa Helsingin yliopistossa. Hänen runojaan, arvostelujaan ja esseitään on julkaistu monissa suomalaisissa kirjallisuuslehdissä, muun muassa Nuoressa Voimassa ja Tuli&Savussa, jonka toimitukseen hän kuuluu. Sinivaara on myös suomentanut ranskalaista filosofiaa ja runoutta. Hiililiekki on hänen esikoiskokoelmansa.





Oksymoron

Taas veistät veneitä kitkasta, kaarnasta
jota yö työnsi sinun ja sen toisen väliin
kaksoisolennon josta teet pelkkää kuvaa

suru – taas käytän nimeä jota en tunne
sanomaan sen mitä ei voi ja on pakko –
napsii suupaloja laiturin pitkästä pöydästä

tikkuja kitalakeen, tervaa ikeniin, liejua
sinne missä tähkästä kasvaa sana
missä kaura puidaan ja kaadetaan korvaan

kuin tilauksesta – taas käytän vertausta
kutsun kaikuja jotta itku kriisipuhelimessa
tulisi muualta ja kaukaa – tilauksestani

veneet huokailevat, hakevat tasapainoa
maan ja veden välillä, ja älkää unohtako pilviä
joiden pensseli jää joka päivä pesemättä

ranta pyytää luokseen avoimin suin ja sylin
vieraanvarainen avanto lupaa lämpöä
lyö lisää klapeja hiusten tuulenpesään

syysaamuna ei kukaan tule häiritsemään
kun yhdessä rehottavien roskisten kanssa
yrität todistaa että kaikista evoluution oikuista

juuri sinä olet se pakkolaskeutunut paradoksi:
kaaoksen järjestysmies, valistuksen vastavalo,
kielen kynnys lähellä vettä ja matojen ääntä.

(Teoksesta Hiililiekki, Teos 2005)

  • Palkinnot:
  • Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto 2007
  • Tuotanto:
  • Hiililiekki, Teos 2005
  • Kirjoituksia Väinö Linnasta (toim. yhdessä Antti Arnkilin kanssa), Teos 2006
  • Palava maa, Teos 2007
  • Valonhetki, Teos 2009