Tuomi, Panu

Kuva: WSOY

Panu Tuomi (s. 1968) on Tampereelta kotoisin oleva runoilija. Tuomi on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä, taidehistoriaa ja filosofiaa Tampereen yliopistossa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Iris ilmestyi vuonna 1995. Runojen lisäksi Tuomelta on julkaistu myös esseekokoelma. Hänen runojensa käännöksiä on ilmestynyt erilaisissa suomalaista nykyrunoutta esittelevissä antologioissa mm. englanniksi, venäjäksi, unkariksi ja viroksi.







“Alberta I”

ALBERTA:

Muistatko vielä
sen yön
jolloin puhaltelit
merenvahapiipusta
Saturnuksen renkaita
ja kutsuvia
kierteissumuja,

puhaltelit
Magellanin pilviä
kuin poppelin
höytyviä tuuleen,
ja koko veranta
tuntui kurottavan
Tukaanin tähdistöön,

muistatko vielä
yön jolloin
avaruus mahtui
ulsterin taskuun,
sieltä se alkoi
laajentua yli
salvattujen sfäärien,

ja hipaistessaan
ohimoita kuunsäde
taipui kuin
harpun kieli
lumotun soittajan
näpeissä, eivätkö
silloin planeetat olleet

pelkkiä jonglöörin palloja,
himmeitä helmiä
taulussa, jonka
oli määrä todistaa
ettei Arvuuttaja
heitä noppaa:

niin kuin
Spinoza hioi
linssejään, sinä
istuit hämärässä
huoneessa
ja tiesit,
taivaankantta

on kaulittava
kuin omenastruudelin
taikinaa,
niin ohueksi
että sen läpi
voi lopulta
lukea rakkauskirjeen.

(Teoksesta Einsteinin viimeiset sanat. Dialogi sairasvuoteen äärellä. WSOY 2008)

  • Palkinnot:
  • Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 1996
  • Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 2000
  • Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston kannustuspalkinto 2010
  • Tuotanto:
  • Iris, runoja, WSOY 1995
  • Karkausvuoden laulut, runoja , WSOY 1997
  • Kuningasvesi, runoja, WSOY 1999
  • Melisma, runoja, WSOY 2001
  • Pyhän Vituksen tauti, runoja, WSOY 2003
  • Vaaleanpunainen ilmestyskirja, runoelma, WSOY 2005
  • Poeettinen korrektius, esseekokoelma, Sanasato 2006
  • Einsteinin viimeiset sanat. Dialogi sairasvuoteen äärellä. WSOY 2008
  • Jerusalemin syndrooma, WSOY 2010