Vakkuri, Juha

Vuonna 1946 syntyneen Juha Vakkurin tuotanto on käsittänyt runoutta, romaaneja, tietokirjallisuutta sekä näytelmiä. Entinen toimittaja tunnetaan Afrikan ystävänä ja tuntijana. Hän on perustanut Beniniin poikansa nimeä kantavan kulttuurikeskuksen, Villa Karon, jonka tehtävänä on parantaa kulttuurivaihtoa Suomen ja Afrikan välilllä.









Katso tätä kuvaa,
älä ajattele, katso,
mitä näet, älä sano
että näet lasten ruumiita, et sinä niitä näe,
sano mitä näet.
Muovipusseja, hyviä pusseja,
vahvasta muovista.
Tämä on tärkeintä,
se oli koe-erä, nopeasti polkaistu,
kun nälänhätä tuli niin äkkiä.
Varsinainen tuotanto alkaa ensi vuoden alussa.
Ajattele markkinoita:
tässä maassa tarvitaan aina ruumispusseja,
tulvia, kuivuutta, malariaa, aidsia,
pusseja joka lähtöön
kaikkia kokoja.
Parempaa investointimahdollisuutta et löydä.

(Teoksesta Aurinkopuun varjo, Johnny Kniga 2007)

PATRICE LUMUMBA

Maat, mausoleumit rakennetaan
aina toisten luista,
jokainen vallanpitäjä tekee sen
omalla tavallaan,
esikuvia ei tarvita.
Suuri aika vaatii pieniä ihmisiä
suojelemaan meitä hallitsijoitten suurilta teoilta.
Sotaa ei voita se joka sen aloittaa,
se ei valtakuntaa rakenna
joka unohtaa hautausmaat.

Mitä tapahtui Kongossa?
Ruoska vaihdettiin väärästä kädestä oikeaan,
Leopoldin siirtomaasta tuli Belgian siirtomaa.
Ihmiset, autioituneet kylät jäivät,
katkeruus kasvoi monta satoa,
Belgia jatkoi vaurastumistaan,
75 vuodessa
14 miljoonasta kongolaisesta
ei saatu koulutetuksi
yhtään juristia, yhtään lääkäriä, yhtään insinööriä.
Vauraus vaihtoi maanosaa,
köyhyys jäi kotiin.
Kongosta oli peräisin uraani,
jota käytettiin Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeissa.

(Teoksesta Leokongo. Runoelma. Like 2006)

En tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni sen
että minut pannaan joka aamu tähän polkumyllyyn
hissiaulaan,
niin että jokainen kolmannen kerroksen vieras törmää
ensimmäiseksi minuun
ja ehtii kauhistua,
ennenkuin kääntää katseensa pois
ja katoaa osaston käytävälle
etsimään kuolemaan tuomittua sukulaistaan.
Siitäkö Jumala halusi rangaista minua
että piikittelin veronmaksajien rahoilla matkustelevia
virkamiehiä
maksamalla heidänkin ryyppynsä omilla rahoillani
ja repimällä kuitit heidän silmiensä edessä
osoitukseksi siitä, etten aikonut panna viinalaskujani
veroilmoitukseeni
eli veronmaksajien kontolle
edes jälkikäteen.

(Teoksesta Puolarmetsän puut, Johnny Kniga 2003)

  • Palkinnot:
  • Elokuvataiteen valtionpalkinto 1978
  • Kirjallisuustoimikunnan Suomi-palkinto 1997
  • Tuotanto:
  • Veljet keskenään, Gummerus 1971
  • Afrikkalainen iltapäivä, Weilin + Göös 1978
  • Jos puut puhuisivat, Weilin + Göös 1979
  • Neljän polven puu, Weilin + Göös 1980, uusintapainos, Like 2010
  • Jään kääntöpiiri, Weilin + Göös 1984
  • Ritari Yrjö, Weilin + Göös 1987
  • Ikaros, Gummerus 1989
  • Brysselin yö, Gummerus 1990
  • Tonavalla tuulee, WSOY 1992
  • Paratiisitango, WSOY 1993
  • Räjähdyksen pelko ja kaipuu, WSOY 1995
  • Sirkuksen sydän, WSOY 1997
  • Henri, Adolf ja kohtalo, Like 1999
  • Kirjeitä 15-vuotiaalle maalivahdille, Like 2000
  • Kaikki kesken, kaikki hyvin, runokokoelma, Like 2003
  • Puolarmetsän puut, runokokoelma, Johnny Kniga 2003
  • Leokongo. Runoelma. Like 2006
  • Aurinkopuun varjo, runokokoelma, Johnny Kniga 2007
  • Afrikan poikki, matkakertomus, Like 2009
  • Keisari, tuhka, tulevaisuus, runokokoelma, Like 2011