Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Kotimainen lyriikka

Satu Manninen: Nollakatu nolla

Niina Holm, 29.11.2016

Runoilija ja valokuvaaja Satu Manninen (s. 1978) on pidättyvästi kapinoiva ulkopuolisuuden runoilija. Hän on tutkinut läpi tuotantonsa kokevan ja tuntevan puhujan paikkaa ja paikantumattomuutta. Mannisen tarkasti lähelle katsovat runot muistuttavat, että jokapäiväisten valintojen ylläpitämä tunne jatkuvuudesta ja hallinnasta on usein vailla pohjaa. Manninen on ulottanut vastarintansa paitsi valmiisiin näkemisen malleihin myös esikuviinsa: esikoiskokoelma Sateeseen unohdettu…

Lue lisää

Mikko Viljanen: Hupisaarilla

Janne Löppönen, 22.11.2016

Hupisaarilla on Mikko Viljasen toinen runokokoelma. Viljanen on monipuolinen kirjailija, joka runouden lisäksi on kirjoittanut myös romaaneja ja draamatekstejä. Esikoisrunoteos Kesken hengityksen kaiken ilmestyi vuonna 2010. Uusimmassa kokoelmassa on paljon ennestään tuttuja elementtejä, kuten keskeislyyrisyys, säemuodon hyödyntäminen (esim. säkeenylityksillä), kaupunkimaisema sekä teemana muistin kiinnittyminen paikkoihin. Esikoiskokoelmaan verrattuna Hupisaarilla on kuitenkin kokeilevampi ja runokeinoiltaan monimuotoisempi. Poeettisen…

Lue lisää

Hannu Kankaanpää: Kuuntelen

Lauri Lindbohm, 10.11.2016

”Uudenvuodenyönä/ paremmat toivottavat toisilleen/ eli itselleen parhautta. Miksei turhautta?” (s.9) Penseys ja pessimistisyys paistavat Hannu Kankaanpään kokoelman Kuuntelen alkurunosta, sen sijoittaminen heti alkuun ihmetyttää. Runo ei ole läheskään kokoelman parhaimmistoa. Se nivoo provokatiivisesti yhteen teoksen tematiikkaa, muttei kuitenkaan toimi hyvänä yleiskuvana sen sisällöstä. Jos kyseessä olisi musiikkilevy, lyhyimmät runot vastaisivat täytekappaleita. Vaikka seilataankin ”Kateusvero”-otsikon alla,…

Lue lisää

Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa

Juri Nummelin, 24.10.2016

Olli-Pekka Tennilä jatkaa uraansa omaperäisellä ja tinkimättömällä linjallaan. Uusin kokoelma, käsin ladottu Ontto harmaa muistuttaa taitoltaan ja jaottelultaan Tennilän aiempia kirjoja ainakin siinä, että joka sivulla on yhdestä kolmeen tekstifragmenttia, joiden pituus vaihtelee muutamasta sanasta usean kappaleen proosateksteihin. Fragmentit eivät yleensä liity toisiinsa, mutta se paljastuu lopulta yhdeksi Tennilän runouden keskeisiksi teemoiksi. Helppolukuisuus on tässä…

Lue lisää

Jukka Koskelainen: Idän ympäriajo

Jukka Mallinen, 11.10.2016

Runoilija lähtee pyörällä kierrokselle Itä-Helsingin luontoon. Satulassa elämän välitilinpäätös alkaa saada hahmoa. Aatos sinkoilee lähiönykyisyydestä menneen oppivuosiin, kulttuurin ruukunpalasista galakseihin. Evoluution ja historian kerrostumat Itä-Helsingissä törmäävät nuoruuden ja rakkauden muistoihin. Jukka Koskelaisen Idän ympäriajo on oikullinen henkilökohtainen vaellus ajassa ja kaikkeudessa. Jura ja piikivi lomittuvat kivikirveisiin ja läppäreihin, Zenonin nuoli Nietzscheen. Sipulia kuoritaan tyhjyyden kyyneliin…

Lue lisää

AP Kivinen: Tšernobylin kissat

Juhana Henrikki Harju, 2.10.2016

Tšernobylin kissat on jyväskyläläisen AP Kivisen toinen runokokoelma. Tekijä on tullut tunnetuksi myös lavarunoilijana, joka voitti vuonna 2015 poetry slamin Suomen mestaruuden. Sivuliepeessä teosta kuvataan ”elämänmakuiseksi matkaksi parisuhteen vuodenaikojen halki”. Vaikutteita on otettu niin pop- ja rock-musiikista kuin beat-runoudestakin. Vuodenaikojen kuvaus on yleislyyrinen keino, jolla voidaan verrata minkä tahansa asian kulkua luonnon sykliseen rytmiin. Kivisen…

Lue lisää

Jyrki Kiiskinen: Äänen murros

Maiju Laitanen, 19.9.2016

Jyrki Kiiskinen tutkii merkitysten muodostumista ja hajoamista uusimmassa runokokoelmassaan Äänen murros (2016), jossa sanoilla ja rakenteilla leikittely tuottavat erilaisia ääniä. Sisällöllisesti runojen teemat löytyvät ihmiselämän vastakkainasetteluista, kuten rahan ja vapauden tai omien ja yhteiskunnan odotusten välisistä ristiriidoista. Kustantajan oman esittelyn mukaan ”Äänen murros on kuin kammottava tarina äänen, kielen ja merkityksen jauhautumisesta koneiden, teknologian ja rahan…

Lue lisää

Sakari Katajamäki, Lauri Viita: Kukunor. Uni ja nonsensekirjallisuuden traditio Lauri Viidan runoelmassa, Ne runot, jotka jäivät

Merja Leppälahti, 18.9.2016

Lauri Viita (1916−1965) oli tamperelainen kirjailija, joka julkaisi neljä runokokoelmaa, Betonimylläri (1947), Kukunor (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961) sekä kaksi romaania, Moreeni (1950) ja Entäs sitten, Leevi (1965). Hänen ura katkesi kuolemaan auto-onnettomuudessa. Lauri Viidan tuotannosta on kirjoitettu varsin paljon, väitöskirjojakin on tehty jo useampia (Yrjö Varpio 1973, Anneli Niinimäki 2015). Sakari…

Lue lisää

Timo Harju: Kaikenhymyiset

Juri Nummelin, 5.9.2016

Timo Harjun toinen runokokoelma Kaikenhymyiset jatkaa suurelta osin palkitun esikoisen Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (2009) linjoilla. Keskiössä ovat ihmisten väliset suhteet, jotka näkyvät nimenomaan kielessä ja sen ruumiillisuudessa. Harjun runous ei ole mitään abstrahoitua älyllistä puhetta, vaan ihmisen arkikokemuksesta lähtevää ruumiin puhetta, jopa niin että runojen vyörytys tuntuu nimenomaan fyysisenä kokemuksena. Harjun perherunot ovat jo…

Lue lisää

Kai Olanderin sävellykset, Paavo Haavikon ja Lassi Nummen runot äänikirjana: Puut tummentuvat

Johanna Venho, 15.8.2016

Kun saan käsiini uuden kirjan, tapaan tutustua siihen ensin tunnustelemalla ja katselemalla. Katson kannen ja liepeiden kuvia, tutkin paperin tuntumaa, kirjan paksuutta ja painoa. Avaan kirjan, luen katkelmia sieltä täältä, odotan sopivaa hetkeä keskittyä lukemiseen. Äänikirjan kanssa toimin samoin: katson kansikuvaa ja otan kotelosta vihkosen, johon on painettu levyllä olevat runot. Luen niitä, saan ensivaikutelman:…

Lue lisää

Erkki Kiviniemi: Itseriittoinen viikko

Miikka Laihinen, 13.6.2016

”Mikä tämä minä oikein on?”, kysytään Erkki Kiviniemen viidennessä kaunokirjallisessa teoksessa Itseriittoinen viikko. Aiemmin niin aforistikkona, runoilijana kuin romaanikirjailijanakin kunnostautuneen kirjoittajan ilmaisullinen skaala laajenee uutuuskokoelman myötä entisestään; teoksen omintakeista tyylilajia voisi luonnehtia esimerkiksi jonkinlaiseksi säemuotoon sommitelluksi monologiksi. Tyylillinen ja asetelmallinen variaatio jää kokonaisuudessa verrattain vähäiseksi, kun tekstin keskipisteeseen kirjoitetaan itseriittoisuudestaan juopunut, rajojensa ulottuvuutta aprikoimaan käyvä…

Lue lisää

Marko Laihinen: Halokehrät

Juhana Henrikki Harju, 30.5.2016

Viestinnän läpäisee nykyään taloudellinen diskurssi. Puhutaan tuotoista ja hyödyistä, säästöistä ja investoinneista. Tällaisen puheen vallatessa yhä uusia elämänalueita syntyy kysymys, mitä näiden käsitteiden käytön yleistyminen tarkoittaa ja mitä se tekee ihmiselle. Runous ja aforistiikka pystyvät näyttämään jonkinlaisen vastauksen tähän. Halokehrät on Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtajana toimivan Marko Laihisen esikoisteos, joka ylsi Tiiliskivi-palkintoehdokkaaksi. Halokehrät edustaa samanaikaisesti sekä…

Lue lisää

Anna-Liisa Rekola: Ei sumua miekalla

Ritva Kolehmainen, 8.5.2016

Kustannustoiminta on ollut myllerryksissä viime vuosina. Monet vanhat kunnon kustannustalot eivät paljon runoja julkaise. Uusia kustantamoja syntyy, vaan niiden perässä ei tahdo pysyä. Posti toi minulle yllätyksenä Anna-Liisa Rekolan Ei sumua miekalla -kokoelman, josta ilahduin. Rekolan kaksi ensimmäistä kokoelmaa, Tihenevässä hämärässä (2010) ja Syksyn valo on ovi (2013) julkaisi TAI-teos. Arvostettu pienkustantaja on nyttemmin lopettanut julkaisutoiminnan. Rekola…

Lue lisää

Inger-Mari Aikio, Miro Mantere: Aurinko juo kermaa

Janne Löppönen, 26.4.2016

Aurinko juo kermaa (Beaivváš čuohká gaba) on pohjoissaameksi kirjoittavan, toimittajana ja elokuvaohjaajanakin työskennelleen Inger-Mari Aikion sekä äänitaiteilija ja muusikko Miro Mantereen yhteistyönä syntynyt ”runomusiikkiteos”. Teos koostuu kirjasta ja cd-levystä, jolla Aikio esittää runojaan Mantereen musiikin säestyksellä.  Teos on myös kaksikielinen, jokainen runo on sivulla sekä pohjoissaameksi että suomeksi, ilmeisesti Aikion itsensä kääntämänä. Kumpaakin kieltä osaava…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto