Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Tietokirjallisuus

Katja Seutu: Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä

Janne Löppönen, 15.7.2017

Mirkka Rekolaa (1931–2014) pidetään nykyään yhtenä keskeisistä sodanjälkeisen modernismin runoilijoista. Moniin aikalaisiinsa verrattuna (esim. Manner, Haavikko, Saarikoski) Rekola sai kuitenkin verrattain myöhään tunnustusta. Hänen tiheä, monihahmotteinen ja metafyysisiä kysymyksiä käsittelevä runoutensa jäi marginaaliin 1960- ja 70-luvuilla, jolloin kirjallisuudelta vaadittiin yhteiskunnallista osallistumista. Lisäksi hän kuului seksuaalivähemmistöön aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos ja sairaus. Tässä mielessä…

Lue lisää

Milla Peltonen: Paperilla seisova perkele. Hannu Salaman elämä ja kirjat.

Jari Olavi Hiltunen, 13.7.2017

Into Kustannus julkaisi Hannu Salaman 80-vuotispäivän kunniaksi Milla Peltosen (s. 1973) kirjoittaman elämäkerran. Kangasalla asuva Peltonen on perehtynyt Salaman elämään ja tuotantoon toistakymmentä vuotta. Salaman tuotantoa käsittelevä väitöskirja ilmestyi Turussa 2008. Väitöskirjaa yleistajuisemmin kirjoitettu Paperilla seisova perkele paljastaa Salaman maailmankuvaa ja sen kehitystä lapsuudesta lähtien. Samalla esitellään ja arvotetaan Salaman 48 kaunokirjaa ja puututaan kirjailijan pitkän elämän…

Lue lisää

Siru Kainulainen: Runon tuntu

Irene Vehanen, 6.7.2017

Siru Kainulaisen kirjoittama Runon tuntu on helposti lähestyttävä. Panu Hämeenahon maalaama sinipohjainen kansi tuo kirjaan pehmeyttä, eikä teos pelästytä koollaankaan. Näennäinen pienuus osoittautuu tosin sittemmin harhaksi, niin täynnä asiaa kirja on. Tätä ei yhdellä lukukerralla loppuun ammenna. Kokoelman teemaan sopivasti lukijan tunnelmat liikkuvat laidasta laitaan. Kainulainen on valinnut teokseensa runoja, jotka ovat temmanneet mukaansa, toisin…

Lue lisää

Erkki Lyytikäinen: Sanotaan tyyliin näin – kirjoituksia kielen ilmiöistä

Sofia Blanco Sequeiros, 1.6.2017

Kaikilla on kielestä jotain sanottavaa. Kaikki käyttävät sitä ja tuntuvat tietävän sen ongelmat ja ongelmille parhaat ratkaisut. Kielestä ja sen rakenteista, normeista ja käytöstä on vahvoja mielipiteitä ja perusteluita. Vaikka osa oman elämänsä kielitieteilijöistä on suhteellisen harmiton joukko, on tietämättömyydellä myös vaikeita seurauksia. Huolimattomasti tehdyt kielipoliittiset päätökset heikentävät vähemmistöjen oikeuksien toteutumista; syrjivä kielenkäyttö voimistaa yhteiskunnan…

Lue lisää

Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä ja Mikko Pollari: Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta

Markku Soikkeli, 6.5.2017

Kiinnostus ylirajaiseen kirjallisuuteen on samanlainen teoriakartelleja herättelevä uudistusliike kuin feministinen tutkimus. Ylirajainen kirjallisuus koostuu marginaalissa pidetyistä ja vähemmistön äänenä arvostetuista teoksista, joiden esteettinen laatu on peittynyt palkintopuheiden taakse. Kyse ei ole kuitenkaan unohdettujen kirjailijoiden etsinnöistä, kuten naiskirjallisuuden uudelleenkirjoituksessa. ”Ylirajaisen” käsite on itsessään tolkuton. Se kuulostaa enemmän rajatiedolta kuin monikulttuuriselta kirjallisuudelta, johon se suorimmin liittyy. ”Ylirajaiseen”…

Lue lisää

Jyrki Korpua: Alussa oli Sana. Raamattu ja kirjallisuus.

Merja Leppälahti, 25.2.2017

Alussa oli Sana -teoksen johdannossa Jyrki Korpua toteaa Raamatun olevan maailman tunnetuin, tulkituin ja kommentoiduin teos. Se on vaikuttanut valtavasti länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen ja kirjallisuuteen. Kirjoittaja käsittelee sekä Raamattua itsessään että Raamatun näkymistä myöhemmissä teksteissä. Aleksis Kiven Nummisuutarit on Tobitin kirjan parodinen uudelleenkirjoitus. Seitsemän veljestä pohjautuu toiseen apokryfikirjaan, joka sekin kertoo seitsemästä veljeksestä. Kirja sisältää runsaasti…

Lue lisää

Jussi Hyvärinen: ”Sana, palaa musiikkiin”. Musiikki Osip Mandelštamin runojen maailmankuvassa 1908–1925.

Aarne Toivonen, 12.2.2017

Jussi Hyvärinen on paneutunut Osip Mandelštamin (1891–1938) musiikkiaiheiseen runouteen jo varhaisista opinnoistaan lähtien. Niinpä väitöskirja ”’Sana, palaa musiikkiin’. Musiikki Mandelštamin runojen maailmankuvassa 1908–1925” on pitkän ja perusteellisen aineistoon paneutumisen tulos. Tuloksena onkin nautittava, tyylikkäästi kirjoitettu teos, joka sisältää kokonaisen tuntemattoman maailman meille, jotka emme ole perehtyneet Mandelštam-tutkimukseen tai hänen teksteihinsä muilla kielillä suomennosten lisäksi. Se…

Lue lisää

Jari Koponen: Pirun tusina. 13 kirjoitusta kirjallisuuden katvealueilta

Ville Hänninen, 4.2.2017

Jari Koposen tietokirjatuotanto osoittaa selvän päämäärän. Koponen pyrkii nostamaan esiin kirjallisuutta, jota ei ole tähän asti tutkittu tarpeeksi ja jota on jopa jollain tavoin väheksytty. Lajityyppien helmoihin on kätkeytynyt monenlaista, tasokkaasta kirjallisuudesta jännittäviin kuriositeetteihin ja poliittisiin päivänperhoihin. Koposen ja Vesa Sisätön toimittama antologia Aivopeili (Avain, 2011) laajensi kuvaa autonomian ajan kirjallisuudesta. Aikakone-lehden päätoimittajana 1980-luvulla toimineen…

Lue lisää

Matti Hyvärinen, Eriikka Oinonen & Tiina Saari (toim.): Hajoava perhe. Romaani monitieteisen tutkimuksen välineenä

Tiina Käkelä-Puumala, 18.1.2017

Ian McEvanin romaanissa Rannalla (2007) vastavihitty nuoripari Florence ja Edward ajautuvat hääyönään katkeraan riitaan, jonka seurauksena tuore avioliitto purkautuu. Mitkä syyt ajavat heidät tähän poikkeukselliseen ja molemmille paljon kärsimystä tuottavaan ratkaisuun? Tämä on tutkimuskysymys ja lähtökohta monitieteisessä tutkimuksessa Hajoava perhe. Kirja pohjautuu Tampereen yliopistossa pidettyihin kursseihin, joilla eri alojen asiantuntijat analysoivat McEvanin romaania paitsi kirjallisuudentutkimuksen…

Lue lisää

Markku Eskelinen: Raukoilla rajoilla. Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa

Juri Nummelin, 13.12.2016

Kirjallisuudenhistorian kirjoittamiseen kuuluu sisäänrakennettuna ongelma, jota ei käsittääkseni kukaan ole ylittänyt: jotta saisi muodostettua kokonaiskuvan, pitäisi lukea kaikki ilmestyneet kirjat. (Elokuvan historiankirjoituksessa tämä vaatimus elää.) Osittain tämän vuoksi on olemassa niin sanottu kaanon, johon kuuluvat vain kirjallisen eliitin hyväksymät kirjat. Ne muodostavat virallisen historiankirjoituksen kohteen, korpuksen. Vastahakoisesti korpukseen on viime vuosikymmeninä hyväksytty joitain suurmenestyksiä, joita…

Lue lisää

Paavo Castrén: Homeros. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket

Otto Lappalainen, 2.11.2016

Yli 550-sivuisessa teoksessa Homeros. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket ei ole sivuakaan ylimääräistä tekstiä. Siinä on oikeastaan kolme kiinnostavaa kokonaisuutta samoissa kansissa. Vajaan kahdensadan sivun tarina ”Troijan sota” kattaa Homeroksen nimissä kulkevan Ilias-eepoksen suorasanaisen sisältökuvauksen. Koska itse eepos käsittelee vain parin kuukauden jaksoa sodan viimeiseltä vuodelta, kertomukseen on sisällytetty johdonmukaisesti ja valaisevasti rinnakkaislähteistä saatavissa olevaa…

Lue lisää

Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen: Kielen taju. Vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat

Virpi Alanen, 12.10.2016

Kieli saa tunteet kuumenemaan. Tiukan oikeinkirjoituskeskeinen lähestymistapa saattaa vallata ihmisen kielitajun ja lietsoa kielipoliisimaista käytöstä jopa aggressiivisuuteen asti. Kirjassaan Kielen taju kielentutkijat Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen kertovat, että puheen ja kirjoituksen pinnallinen ja jyrkkä vastakkainasettelu saattaa haitata kielen monitahoisuuden ymmärtämistä. Puhutunkin kielen ominaispiirteillä on oma logiikkansa ja taustasyyt kehitykseensä. Yksi pahamaineisimmista ja…

Lue lisää

Sakari Katajamäki, Lauri Viita: Kukunor. Uni ja nonsensekirjallisuuden traditio Lauri Viidan runoelmassa, Ne runot, jotka jäivät

Merja Leppälahti, 18.9.2016

Lauri Viita (1916−1965) oli tamperelainen kirjailija, joka julkaisi neljä runokokoelmaa, Betonimylläri (1947), Kukunor (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961) sekä kaksi romaania, Moreeni (1950) ja Entäs sitten, Leevi (1965). Hänen ura katkesi kuolemaan auto-onnettomuudessa. Lauri Viidan tuotannosta on kirjoitettu varsin paljon, väitöskirjojakin on tehty jo useampia (Yrjö Varpio 1973, Anneli Niinimäki 2015). Sakari…

Lue lisää

Heta Pyrhönen, Sanna Nyqvist ja Päivi Koivisto (toim.): Keltaiset esseet

Markku Soikkeli, 1.9.2016

Kustannusyhtiö Tammen julkaisema Keltainen kirjasto -sarja on suomalaiselle lukijakunnalle yhtä kuin maailmankirjallisuus. Sarjan ideointi alkoi jo 1940-luvulla pian Tammen perustamisen (1943) jälkeen ja ensimmäiset kirjat julkaistiin vuonna 1954. Sarjan tavoitteena oli koota eri kielialueiden proosasta ”tulevaisuuden klassikot”. Historiallisena takarajana olisi ensimmäisen maailmansodan jälkeen julkaistu moderni proosa. Tavoitteena oli koota eri kielialueiden proosasta ”tulevaisuuden klassikot”. Keltaiset…

Lue lisää

Hanna-Leena Nissilä: ”Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä jälkimaku”. Kirjallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa.

Sanna Kivimäki, 24.8.2016

Onko Hassan Blasim suomalainen kirjailija? Jos ei, pitäisikö hänen olla? Jos on, niin mitä sitten? Entä Zinaida Lindén, Alexandra Salmela tai nyt jo Suomen taakseen jättänyt Umayya Abu-Hanna – ovatko he suomalaisia kirjailijoita? Globalisaation myötä ihmiset, kirjat, käsitteet ja sanat matkaavat maailmalla enemmän kuin ennen – jopa maantieteellisen Suomen alueelle. Mutta miten sujuu matka ”suomalaiseen…

Lue lisää

Jens Andersen: Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä

Merja Leppälahti, 24.7.2016

Astrid Lindgren kuuluu maailman tunnetuimpiin lastenkirjailijoihin, ja hänestä on kirjoitettu elämäkertoja aikaisemminkin. Jens Andersen on kuitenkin käyttänyt lähteenään runsaasti kirje- ja päiväkirja-aineistoja, jotka eivät ole aikaisemmin olleet julkisuudessa. Kirjailija ehti saada noin 75000 kirjettä, joihin hän vastasi aluksi itse, myöhemmin sihteerinsä ja tyttärensä avustamana. Kirjallinen elämäkerta kulkee tavallisesti kronologista polkua lapsuudesta ja nuoruusvuosista aikuisuuteen, menestykseen…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto