Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Tietokirjallisuus

Juhani Salokannel: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815–2015

Lauri Holma, 11.11.2015

1880-luvun lopun Helsinki oli Venäjän länsireunalla sijaitseva rivakasti kehittyvä kaupunginalku. Katajanokalla laskettiin mäkeä, Helsingin rautatieasema oli nykyisen Kluuvin alueella, Esplanadille rakennettiin kerrostaloja. Ateneumin rakennus valmistui, Stockmannin taloa ei vielä ollut. Mäntässä Serlachiuksen tehdas jalosti syrjäisen maan puita. Suomenmielinen politiikka iski kipinää. Suomesta innostunut porvaristo tarvitsi uusia pankkeja, uusia vakuutusyhtiöitä ja uutta julkaisutoimintaa. Syntyi Kansallis-Osake-Pankki KOP,…

Lue lisää

Petri Karonen ja Antti Räihä (toim.): Kansallisten instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960.

Ville Hänninen, 13.8.2015

Jos haluan päästä kiinni ajan henkeen, tartun harvoin romaaniin. Edes aikalaisteokset eivät välttämättä onnistu kuvaamaan ilmiöitä yhtä mehukkaasti ja suodattamattomina kuin tietokirjat, sanoma- ja aikakauslehdistä puhumattakaan. Vanha asiateksti paljastaa fiktiivisen luonteensa vasta ajan kuluttua. Lehtijuttu tekeytyy puolueettomaksi, tietokirja tieteelliseksi. Vasta myöhemmin näkyy, mistä kohdasta retoriikka repsottaa. Aikalaisten arkinen tuntuu nykyihmisestä erityiseltä. Oma maa oli vuosikymmenten…

Lue lisää

Toimittanut Laura Hokkanen, Toimittaneet Jukka Relander & Jarmo Saarti: Sosiaalinen kirjasto, Kirjaston kuolema

Virpi Alanen, 30.7.2015

On käymässä toisin kuin kirjaston suojissa kasvaneena lapsena olisin ikinä voinut ennustaa. Kirjastot, sellaisina rauhan ja pakottoman tiedon äärellä oleilun pysyvinä tyyssijoina kuin ne tunnemme, tuntuvat käyvän nykymaailmassa jo uhanalaisiksi. Tätä kirjoittaessani Suomen hallitus kaavailee kirjastolain romuttamista siten, ettei kunnilla enää olisi lakisääteistä velvoitetta ylläpitää kirjastoja. On selvää, että kirjastot ovat nyt ja lähivuosina tilanteessa,…

Lue lisää

Jyrki Siukonen: Belomor / Šklovski. Taiteellinen tutkimus ja Neuvostoliitto

Otso Kantokorpi, 16.5.2015

Olisiko jotenkin oireellista, että tunnettu venäläisen formalismin edustaja, kirjallisuudentutkija, kirjailija, kriitikko ja elokuvakäsikirjoittaja Viktor Šklovski (1893–1984) on suorittanut maihinnousun suomalaiseen taide-elämään 2000-luvulla? Kuvataideakatemian ensimmäinen taiteiden tohtori Jyrki Siukonen (Uplifted Spirits, Earthbound Machines, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2001) on juuri kirjoittanut kirjan Šklovskista, ja Šklovski on myös samaisen oppilaitoksen tuoreen tohtorin Silja Rantasen (Ulos sulkeista, Kuvataideakatemia 2014)…

Lue lisää

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja Sorvari: Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa

Marissa Mehr, 26.4.2015

Viime vuosien aikana Suomessa on julkaistu paljon tasokasta Venäjään liittyvää tietokirjallisuutta. Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa on laaja teos, johon on koottu 15 naissukupuolta käsittelevää artikkelia eri kirjoittajilta, ajallisesti liikutaan 1700-luvulta tämän päivän uusrikkaisiin. Kirjoittajat ovat suomalaisissa yliopistoissa toimivia Venäjän-tutkijoita. Venäjä on mielenkiintoinen maa sukupuolentutkimuksen ja erityisesti naistutkimuksen näkökulmasta. Yhä vieläkin törmää jokseenkin laiskaan ja harhaanjohtavaan käsitykseen,…

Lue lisää

Sami Feiring: Lyhyesti sanomisen taide

Miikka Laihinen, 20.1.2015

Aforismia voinee pitää jonkin sortin outolintuna suomalaisen marginaalikirjallisuuden nykykentällä. Suurten kustantamoiden julkaisuohjelmista aforistiikka on hävinnyt käytännössä kokonaan. Silti se on harrastajamääriltään varteenotettava. Afoskene hahmottuu maallikon silmiin kirjallisuusinstituution ulkopuolelle suurelta osin rajautuvana alakulttuurina. Se kuhisee palvelu- tai omakustanteiden, aktiivisen yhdistys- ja tapahtumatoiminnan sekä blogikirjoittelun ympärillä. Lyhyesti sanomisen taide jatkaa kirjoittajansa Sami Feiringin tinkimätöntä kulttuurityötä suomalaisen aforistiikan…

Lue lisää

Juri Nummelin, Vesa Sisättö: Tolkien - elämä ja teokset

Markku Soikkeli, 17.12.2014

J.R.R. Tolkien on modernistisen vuosisadan anakronismi, kirjailija, joka vastentahtoisesti pakotettiin 1900-luvun maailmaan, vaikka hänelle rakas elämäntapa ja kulttuuri olivat lähempänä keskiaikaista Englantia. Juri Nummelinin ja Vesa Sisätön yhteistyö Tolkien – elämä ja teokset on perinpohjainen tietokirja sekä kirjallisista taustoista että kulttuurisista seurauksista, joiden ansiosta Tolkien on paitsi kiitetty myös kiistelty kirjailija. Tietokirjan vaatimattomasta alaotsikosta on…

Lue lisää

Ville Hänninen, Jussi Karjalainen: Sarjatulta! - Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat

Heikki Jokinen, 16.10.2014

Suomalaista kuvitusta ja sarjakuvaa on tutkittu vähän. Siinä missä muilta taiteenaloilta on runsaasti monografioita, ensyklopedioita, taiteilijamatrikkeleita, arkistoja ja erityistutkimuksia, näiltä aloilta on vain yksittäisiä teoksia. Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! onkin poikkeuksellisen tervetullut teos. Se keskittyy viime sotiemme aikaisiin sarjakuviin ja pilapiirroksiin. Kirja on tehty äärimmäisellä huolella ja tarkkuudella. Tekijät ovat käyneet läpi laajan…

Lue lisää

Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa

Anna Ovaska, 12.5.2014

Timo K. Mukan tuotantoa on käsitelty kirjallisuudentutkimuksessa yllättävän vähän, jos ajatellaan sekä Mukan tunnettuutta kirjailijana että hänestä muutoin kirjoitetun määrää. Tämä tutkimuksellinen aukko on kaventunut viime vuosina kuitenkin vauhdilla; viimeisimpänä sitä kuroo umpeen Toni Lahtisen väitöstutkimus Maan höyryävässä sylissä. Luonto ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (WSOY, 2013). Lahtisen teos nojaa entistä kattavammin arkistolähteisiin…

Lue lisää

Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen ─ Minna Canth

Virpi Alanen, 5.5.2014

Minna Canth (1844─1897) on totuttu muistamaan kirjallisuuden ja naisasialiikkeen taistelevana voimahahmona, jonka itsenäistä toimintaa mitkään elämän vaikeudet eivät lannistaneet. Uusi elämäkerta kuitenkin korostaa, että käsittämättömän tuntuiset voimavarat kirjailijana ja yhteiskunta-aktiivina, leskeksi jääneenä seitsemän lapsen yksinhuoltajana ja lankakaupan pitäjänä eivät sittenkään olleet aivan ehtymättömät. Sinnikkyydellä oli varjopuolensa. Kirjallisuushistorioitsija, tietokirjailija Minna Maijala tarkastelee Canthin tuotannon ja aikalaislähteiden…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto