Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Tietokirjallisuus

Jens Andersen: Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä

Merja Leppälahti, 24.7.2016

Astrid Lindgren kuuluu maailman tunnetuimpiin lastenkirjailijoihin, ja hänestä on kirjoitettu elämäkertoja aikaisemminkin. Jens Andersen on kuitenkin käyttänyt lähteenään runsaasti kirje- ja päiväkirja-aineistoja, jotka eivät ole aikaisemmin olleet julkisuudessa. Kirjailija ehti saada noin 75000 kirjettä, joihin hän vastasi aluksi itse, myöhemmin sihteerinsä ja tyttärensä avustamana. Kirjallinen elämäkerta kulkee tavallisesti kronologista polkua lapsuudesta ja nuoruusvuosista aikuisuuteen, menestykseen…

Lue lisää

Satu Grünthal (toim.): Säkeilyvaara

Irene Vehanen, 18.7.2016

Runojen lukemisessa ja niistä kirjoittamisessa on erityisen viehättävää se tila, minkä ne antavat kokijalleen. ”Tämä lukeminen ei ole määrittelyä, tyhjiin ymmärtämistä ja jäännöksetöntä analyysiä, jota koulutuksen ja työelämän rattaissa edellytetään. – – Ehkä lukemista ei ole tarkoituskaan ymmärtää vaan elää.” (s. 216) Näin kirjoittaa Säkeilyvaara-kokoelman toimittaja Satu Grünthal yhden runon kommentissa. Teoksessa äänensä saa kuuluviin…

Lue lisää

Sarianna Silvonen ja Vesa Sisättö: Kotimaisia nykykertojia 10

Merja Leppälahti, 23.6.2016

Aikaisemmin BTJ Kirjastopalvelun, nykyään Avaimen julkaisemista kirjailijaesittelyjulkaisuista ensimmäiset ilmestyivät jo 1980-luvun lopulla. Sarjassa on esitelty sekä kotimaisia että ulkomaisia kirjailijoita yleisesti, ja lisäksi erikseen mm. lasten- ja nuortenkirjailijoita, sarjakuvantekijöitä ja erilaisia genrekirjailijoita kotimaasta ja ulkomailta. Useimmat esitellyistä kirjailijoista ovat 2010-luvun tulokkaita Kotimaisia nykykertojia 10 noudattaa tuttua ja hyväksi havaittua kaavaa: jokaisesta kirjailijasta kerrotaan hiukan elämäkertatietoja…

Lue lisää

Erkki Vettenniemi: Solženitsyn. Elämä ja eetos

Outi Hytönen, 30.3.2016

  Neuvostoliiton vankileirijärjestelmän toimintaa ja uhreja ensimmäisenä kirjailijana maailmalle esitellyt Aleksandr Solženitsyn (1918‒2008) on monessa yhteydessä arvotettu yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Erkki Vettenniemen teoksen Solženitsyn. Elämä ja eetos myötä on vihdoin saatu laaja suomenkielinen kokonaisuus Nobel-palkitun kirjailijan elämästä. Nimensä mukaisesti teos keskittyy elämään ja eetokseen kirjallisen tuotannon hedelmien jäädessä odottamaan maistajiaan. Solženitsynin hautajaisissa lausuttuja muistosanoja…

Lue lisää

Tuomas Hovi: Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula

Virpi Alanen, 27.2.2016

Väitöskirjan Dracula-turismista laatinut folkloristi Tuomas Hovi luo uudessa tietokirjassaan katsauksen fiktion ja historiallisen tiedon eroihin ja kerrostumiin Dracula-tarinaperinteessä. Teos lähtee liikkeelle 1400-luvulla eläneen Vlad Seivästäjän eli Vlad Draculan vaiheista ja häneen liittyvien tarinoiden kansallisista eroista. Hovi selventää Bram Stokerin Dracula-romaanin (1897) historiallista taustaa, oikoo historiantulkinnan väärinkäsityksiä ja esittelee monisyisen Dracula-myytin vaikutusta populaarikulttuuriin. Kirja alkaa kahdella…

Lue lisää

Juha Kuisma: Tupenrapinat ─ Idiomeja ajan uumenista

Virpi Alanen, 8.2.2016

Idiomit eli kielen erityismerkityksiset sanonnat vaikuttavat kielitajussamme joka päivä. Lempääläläisen Juha Kuisman tietokirja Tupenrapinat sisältää 133 idiomiesimerkkiä selityksineen. Teos perustuu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosina 2007─2009 ilmestyneeseen Kissa pöydällä -palstaan, ja mukaan on lisätty muitakin kuin lehdessä ilmestyneitä selityksiä. Kuisma on kiinnostavan aiheen äärellä, sillä idiomit tulevat osaksi sanojen tulkintaamme kaikissa kielen käyttötavoissa, niin arkisessa puhekielessä…

Lue lisää

Päivi Hekkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen

Johanna Rossi, 30.1.2016

Lukutaito on perustaito, jota ilman tiedon omaksuminen ja aikuiseksi kasvaminen tähän maailmaan on vaikeaa. Siksi kirjallisuus on taidelajina lapselle tärkeä kumppani. Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen -teoksessaan kirjoittaja tutkija, kriitikko ja kouluttaja Päivi Heikkilä-Halttunen painottaa, että lukutaito alkaa sylistä. Aikuisen läheisyys, ääneen lukeminen ja kiireettömyys korostuvat teoksessa usein, ja tärkeitä asioita ne ovatkin. Syli on…

Lue lisää

Kaisa Koskinen ja Outi Paloposki: Sata kirjaa, tuhat suomennosta: Kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen.

Sanna Nyqvist, 25.11.2015

Kun luet Peppi Pitkätossua, kenen kirjaa luet? Astrid Lindgrenin, vastaisivat useimmat, mutta Lindgrenin teoksesta on suomeksi julkaistu neljä eri versiota, kaksi kokonaiskäännöstä (Laila Järvinen 1946, Kristiina Rikman 2007) sekä kaksi korjattua versiota (1970, 2005). Vanhemmille sukupolville Järvisen versio runsaine adjektiiveineen ja neekerikuninkaineen lienee tutuin, kun taas nykylapsille todennäköisesti luetaan hauskoilla svetisismeillä vanhan ajan tunnelmaa luovaa…

Lue lisää

Juhani Salokannel: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815–2015

Lauri Holma, 11.11.2015

1880-luvun lopun Helsinki oli Venäjän länsireunalla sijaitseva rivakasti kehittyvä kaupunginalku. Katajanokalla laskettiin mäkeä, Helsingin rautatieasema oli nykyisen Kluuvin alueella, Esplanadille rakennettiin kerrostaloja. Ateneumin rakennus valmistui, Stockmannin taloa ei vielä ollut. Mäntässä Serlachiuksen tehdas jalosti syrjäisen maan puita. Suomenmielinen politiikka iski kipinää. Suomesta innostunut porvaristo tarvitsi uusia pankkeja, uusia vakuutusyhtiöitä ja uutta julkaisutoimintaa. Syntyi Kansallis-Osake-Pankki KOP,…

Lue lisää

Petri Karonen ja Antti Räihä (toim.): Kansallisten instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960.

Ville Hänninen, 13.8.2015

Jos haluan päästä kiinni ajan henkeen, tartun harvoin romaaniin. Edes aikalaisteokset eivät välttämättä onnistu kuvaamaan ilmiöitä yhtä mehukkaasti ja suodattamattomina kuin tietokirjat, sanoma- ja aikakauslehdistä puhumattakaan. Vanha asiateksti paljastaa fiktiivisen luonteensa vasta ajan kuluttua. Lehtijuttu tekeytyy puolueettomaksi, tietokirja tieteelliseksi. Vasta myöhemmin näkyy, mistä kohdasta retoriikka repsottaa. Aikalaisten arkinen tuntuu nykyihmisestä erityiseltä. Oma maa oli vuosikymmenten…

Lue lisää

Toimittanut Laura Hokkanen, Toimittaneet Jukka Relander & Jarmo Saarti: Sosiaalinen kirjasto, Kirjaston kuolema

Virpi Alanen, 30.7.2015

On käymässä toisin kuin kirjaston suojissa kasvaneena lapsena olisin ikinä voinut ennustaa. Kirjastot, sellaisina rauhan ja pakottoman tiedon äärellä oleilun pysyvinä tyyssijoina kuin ne tunnemme, tuntuvat käyvän nykymaailmassa jo uhanalaisiksi. Tätä kirjoittaessani Suomen hallitus kaavailee kirjastolain romuttamista siten, ettei kunnilla enää olisi lakisääteistä velvoitetta ylläpitää kirjastoja. On selvää, että kirjastot ovat nyt ja lähivuosina tilanteessa,…

Lue lisää

Jyrki Siukonen: Belomor / Šklovski. Taiteellinen tutkimus ja Neuvostoliitto

Otso Kantokorpi, 16.5.2015

Olisiko jotenkin oireellista, että tunnettu venäläisen formalismin edustaja, kirjallisuudentutkija, kirjailija, kriitikko ja elokuvakäsikirjoittaja Viktor Šklovski (1893–1984) on suorittanut maihinnousun suomalaiseen taide-elämään 2000-luvulla? Kuvataideakatemian ensimmäinen taiteiden tohtori Jyrki Siukonen (Uplifted Spirits, Earthbound Machines, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2001) on juuri kirjoittanut kirjan Šklovskista, ja Šklovski on myös samaisen oppilaitoksen tuoreen tohtorin Silja Rantasen (Ulos sulkeista, Kuvataideakatemia 2014)…

Lue lisää

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja Sorvari: Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa

Marissa Mehr, 26.4.2015

Viime vuosien aikana Suomessa on julkaistu paljon tasokasta Venäjään liittyvää tietokirjallisuutta. Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa on laaja teos, johon on koottu 15 naissukupuolta käsittelevää artikkelia eri kirjoittajilta, ajallisesti liikutaan 1700-luvulta tämän päivän uusrikkaisiin. Kirjoittajat ovat suomalaisissa yliopistoissa toimivia Venäjän-tutkijoita. Venäjä on mielenkiintoinen maa sukupuolentutkimuksen ja erityisesti naistutkimuksen näkökulmasta. Yhä vieläkin törmää jokseenkin laiskaan ja harhaanjohtavaan käsitykseen,…

Lue lisää

Sami Feiring: Lyhyesti sanomisen taide

Miikka Laihinen, 20.1.2015

Aforismia voinee pitää jonkin sortin outolintuna suomalaisen marginaalikirjallisuuden nykykentällä. Suurten kustantamoiden julkaisuohjelmista aforistiikka on hävinnyt käytännössä kokonaan. Silti se on harrastajamääriltään varteenotettava. Afoskene hahmottuu maallikon silmiin kirjallisuusinstituution ulkopuolelle suurelta osin rajautuvana alakulttuurina. Se kuhisee palvelu- tai omakustanteiden, aktiivisen yhdistys- ja tapahtumatoiminnan sekä blogikirjoittelun ympärillä. Lyhyesti sanomisen taide jatkaa kirjoittajansa Sami Feiringin tinkimätöntä kulttuurityötä suomalaisen aforistiikan…

Lue lisää

Juri Nummelin, Vesa Sisättö: Tolkien - elämä ja teokset

Markku Soikkeli, 17.12.2014

J.R.R. Tolkien on modernistisen vuosisadan anakronismi, kirjailija, joka vastentahtoisesti pakotettiin 1900-luvun maailmaan, vaikka hänelle rakas elämäntapa ja kulttuuri olivat lähempänä keskiaikaista Englantia. Juri Nummelinin ja Vesa Sisätön yhteistyö Tolkien – elämä ja teokset on perinpohjainen tietokirja sekä kirjallisista taustoista että kulttuurisista seurauksista, joiden ansiosta Tolkien on paitsi kiitetty myös kiistelty kirjailija. Tietokirjan vaatimattomasta alaotsikosta on…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto