Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategori: Ulkomainen kirjallisuus

Alejo Carpentier: Eroica

Pasi Salminen, 21.5.2017

Kuubalaisen kirjailijan, toimittajan ja musikologin Alejo Carpentierin (1904–1980) teoksia on suomennettu melko rauhalliseen tahtiin. Aiemmin on ilmestynyt kolme teosta: Kadotetut askeleet (1958), Valaistujen vuosisata (1985) ja Barokkikonsertto (1995).  Parin vuosikymmenen tauon jälkeen tuore kustantamo Aviador on julkaissut suomennoksen pienoisromaanista El acoso (1956). Carpentier ei liene suomalaisen lukijakunnan keskuudessa yhtä tunnettu nimi kuin vaikkapa Gabriel Garcia…

Lue lisää

Chigozie Obioma: Kalamiehet

Satu Taskinen, 18.5.2017

Chigozie Obioma (s. 1986) syntyi Nigeriassa, opiskeli ja työskentelee Yhdysvalloissa. Kalamiehet on hänen esikoisteoksensa. Heti ilmestymisestään saakka se sai runsain mitoin kiittävää huomiota ja oli ehdokkaana mm. Booker-palkinnon saajaksi. Romaanin käännösoikeudet on myyty yli kahteenkymmeneen maahan. Kalamiehet kertoo tarinan nigerialaisessa Akuren kaupungissa asuvasta perheestä. Eletään tavallista elämää 1990-luvun loppupuolella. Perheeseen kuuluu pankissa töissä oleva isä…

Lue lisää

Petina Gappah: Muistojen kirja

Arto Virtanen, 11.5.2017

Zimbabwelaisen Petina Gappahin toinen suomennettu teos on romaani, Muistojen kirja. Sen päähenkilö on nimeltään Memory, ja kirjan motto on lainattu Vladimir Nabokovin omaelämäkerrallisesta teoksesta, jonka nimi viittaa muistamiseen. Joten koko romaani on yritys kuvata todellisuutta sellaisena kuin se on mahdollista hahmottaa ja ymmärtää muistin keinoin. Afrikkalaista kulttuuria hahmotetaan yhdistelemällä valkoisen, länsimaisen sivistyksen aineksia mustan maanosan…

Lue lisää

Fernando Pessoa: Minä, aina vieras

Johanna Venho, 8.5.2017

Minulle, kuten monelle muullekin kasvuvuosinaan kirjallisuudesta tukea etsineelle ihmiselle portugalilaisrunoilija Fernando Pessoa (1888–1935) on ollut tärkeä kirjailija. Nuorena lumouduin heteronyymeista, koska itsekin tunsin haluttomuutta määritellä itseäni, asettua tarjottuihin muotteihin. Tässä ajassa ajatus moniminästä tuntuu yllättäen jollain tapaa arkisemmalta. Netissä on jo pitkään voinut luoda itselleen avataria ja nimimerkkejä, joiden taakse voi piilottaa todellisen persoonansa. Toisaalta…

Lue lisää

John Steinbeck: Vihan hedelmät

Jari Olavi Hiltunen, 2.4.2017

  Vihan hedelmät (engl. The Grapes of Wrath) on amerikkalaisen John Steinbeckin (1902–1968) vuonna 1939 ilmestynyt klassikkoromaani. Kirja voitti seuraavana vuonna sekä National Book Award – että Pulitzer-palkinnon. Romaani siivitti Steinbeckiä myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi 1962. 75 vuoden aikana romaania on myyty maailmanlaajuisesti yli 14 miljoonaa kappaletta. ”Ihmiset pakenevat takanaan olevaa kauhua – ja heille tapahtuu outoja asioita, joista toiset ovat äärimmäisen…

Lue lisää

Yumi Fuzuki: Kirjoitusmerkkien meri

Miikka Laihinen, 28.2.2017

Runokokoelma Kirjoitusmerkkien meri on ensimmäinen suomennos – ja ylipäänsä ensimmäinen käännös – japanilaisen Yumi Fuzukin (s. 1992) tuotannosta. Annikin runofestivaaleilla viime kesäkuussa vierailleeseen Fuzukiin suhtaudutaan kotimaassaan ilmeisesti jonkin sortin runouden ihmelapsena; runoilijan omien sanojen mukaan nyt suomennetun kokoelman tekstit on kirjoitettu 14–17-vuotiaana. Tämä tuntuu suomennosta lukiessa hetkittäin vaikealta uskoa. Kirjoitusmerkkien meri kun on paitsi suorastaan…

Lue lisää

T’ao Yüan-Ming, Wang Wei, Po Chü-I: Viipyilevät pilvet, Vuorten sini, Korotan ääneni ja laulan

Siru Valleala, 23.1.2017

Harmaannuttaako virkamieselämä? Kaihoaako mieli vehreisiin laaksoihin ja lootuslammille, päilyville joille ja notkeisiin bambulehtoihin? Silloin on hyvä täyttää lasi makoisalla viinillä ja syventyä kolmeen klassiseen runoteokseen. Basam Booksin (nykyiseltä nimeltään Viisas Elämä) julkaisemien runoilijoiden T’ao Yüan-Mingin, Wang Wein ja Po Chü-In mukana avautuu portti väkeviin ja herkkiin Kiinan maisemiin. T’ao Yüan-Ming eli ja vaikutti 300- ja…

Lue lisää

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

Tapio Salomaa, 3.1.2017

Evie Wyld (s. 1980) on lapsuudessaan Australiassa asunut, nykyään Lontoossa kirjakauppaa pitävä kirjailija. Hän on onnistunut kahmimaan molemmilla romaaneillaan palkintoja kahdelta mantereelta. Suomennettuna on romaaneista jälkimmäinen, Kaikki laulavat linnut, joka on haalinut kirjallisuuspalkintoja peräti neljä kappaletta. Wyld toteaa romaanin syntyneen ”naisena olemiseen liittyvästä suuttumuksesta ja turhautumisesta”. Kaikki laulavat linnut on Australian ja Englannin rähjäisille syrjäseuduille…

Lue lisää

Elizabeth Harrower: Tietyissä piireissä

Sanna Nyqvist, 8.12.2016

Australialainen Elizabeth Harrower (s. 1928) kirjoitti Tietyissä piireissä -romaaninsa jo 1970-luvun alussa, mutta veti sen viime tipassa pois kustantajalta. Jo neljä kehuttua teosta julkaissut kirjailija piti romaaniaan pinnisteltynä apurahakauden tuotoksena ja vaikeni vuosikymmeniksi. Vuonna 2014 hänen teoksiaan uudelleen julkaiseva pienkustantamo sai kirjailijan muuttamaan mieltään, ja teoksesta tuli maailmalle levinnyt laatukirjallisuuden hitti. Tietyissä piireissä ei suinkaan ole…

Lue lisää

Patti Smith: Uneksuntaa

Jani Saxell, 17.11.2016

Sammakon kirjakaupan eteen, Turun keskustaan on kerääntynyt parin sadan metrin pituinen jono. Puolitoistatuntisen signeeraussession aikana sadat ihmiset ehtivät saada hyväntuulisen Patti Smithin (s.1946) nimikirjoituksen joko painotuoreeseen Uneksuntaa-kokoelmaan tai tekijänsä muistelmateoksiin. Niin paljon kuin puhutaankin käännöskirjallisuuden hädänalaisuudesta, myös tällaiset näkymät ovat Suomessa edelleen mahdollisia. Smith on tietoisesti sanoutunut irti kaikenlaisesta tähtikultista ja ollut oma itsensä. Toki kyseessä…

Lue lisää

Andrés Caicedo: Eläköön rumba!

Siina Sorvali, 15.11.2016

Eläköön rumba! julkaistiin vuonna 1977, Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden huippukauden jo päätyttyä. Latinalaisen Amerikan kirjallisuudessa kultakausi eli “boom” ajoittuu noin vuosille 1946–1970. Eläköön rumba! on kertomus suurkaupungin nuorista. Sen kertoja María del Carmen Huerta rakastaa rumbaa: tanssimista, juhlimista, huumeita ja musiikkia. María aloittaa kertomuksensa kotoaan, jonne ei tosin sittemmin juuri palailla. Lähdettyään kotoaan etsimään rumbaa María…

Lue lisää

David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö

Markku Soikkeli, 13.11.2016

Ja sitten jotain täysin erilaista. David Foster Wallacen novelli on kuin vakuumipakattu romaani, niin tiheä ihmis- ja aikalaiskuvaltaan, että kertomustaiteen sijaan pitänee puhua tihentämisen taiteesta. Jopa Wallacen esseet tuntuvat selkoproosalta verrattuna hänen novelleihinsa. Onkin väitetty, että Wallace oli taiteilijana nimenomaan novellisti, joka tosin tuli tehneeksi sukupolvensa haastavimman romaanin, Infinite Jest (1996). Veikkaan kyllä, ettei Wallacen…

Lue lisää

Arjen Duinker: Käänteitä

Janne Löppönen, 25.10.2016

Arjen Duinker (s. 1956) lienee kahdella käännösvalikoimallaan suomennetuin hollantilainen nykyrunoilija. Ensimmäinen, Ehkä kaksi yhtälöä, ilmestyi suomeksi vuonna 2012. Uusimman valikoiman nimi on Käänteitä ja sen on suomentanut, samoin kuin edellisenkin, Antero Helasvuo. Duinkerille kieli tuntuu olevan kuin savea tai muovailuvahaa. Hollanti ei ylipäätään ole meillä runousmaana kovin tunnettu; kattavin tähänastinen esitys on Heimo Pihlamaan toimittama…

Lue lisää

José Eduardo Agualusa: Menneisyyksien myyjä

Eeva Salonius, 18.10.2016

Angolalaiskirjailija José Eduardo Agualusan (1960-) romaani Menneisyyksien myyjä (2004) kertoo albiino Félix Venturasta sekä hänen ystävistään ja asiakkaistaan. Vanhojen kirjojen ja taulujen keskellä rapistuvassa perintötalossaan elävällä Félixillä on erikoinen ammatti: hän myy menneisyyksiä angolalaisille maanmiehilleen, jotka haluavat uudet sukujuuret vanhojen tilalle. Niin hallituksen ministerillä kuin ulkomaalaisella sotavalokuvaajalla on omat syynsä haluta väritetty ja paranneltu sukupuu….

Lue lisää

Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi

Arto Rintala, 8.10.2016

Dina Rubina (s. 1953, Taškent, Uzbekistan) kuuluu Venäjän suosituimpiin nykykirjailijoihin. Uransa jo teini-ikäisenä aloittanut ja sen alkuvaiheessa joitakin vuosia soitonopettajana työskennellyt Rubina herätti huomiota jo varhaistuotannollaan; sittemmin hänen teoksensa ovat nousseet säännöllisesti Venäjän luetuimpien ja palkituimpien joukkoon. Kahdeksan niistä on sovitettu myös elokuviksi. Neuvostoliiton hajotessa taustaltaan ukrainanjuutalainen Rubina emigroitui Israeliin, missä hän on elänyt siitä…

Lue lisää

Yuri Herrera: Maailmanlopun merkit

Jani Saxell, 1.10.2016

Carverilaisittain voisi aloittaa kysymällä, mistä puhumme kun puhumme Meksikosta? Sikainfluenssasta, maquiladora-hikipajoista, joihin Yhdysvaltain teolliset työpaikat ovat karanneet, kilpailevien kartellien ja hallituksen joukkojen välisestä huumesodasta? Siitä kavalasta maailmasta, jonka republikaanien presidenttiehdokkaaksi hiljattain kruunattu media- ja kiinteistökeisari Donald Trump haluaa eristää muurinsa taa? Meksikolaissyntyisen Yuri Herreran (s. 1970) toisen romaanin päähenkilö, pikkukaupungin puhelinvaihteen hoitaja Makina on juuri…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto