Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Ulkomainen kirjallisuus

Marina Tsvetajeva: Ylistys, hiljaa! Valitut runot 1912–1939

Jani Saxell, 18.9.2017

Marina Tsvetajeva (1892–1941) tunnetaan venäläisen runouden hopeakauden suurena yksinäisenä.  Tämä avantgardisti ja klassisti, elämäntavoiltaan epäsovinnainen hengen aristokraatti,  tuli toden teolla suomalaisen lukevan yleisön tietoisuuteen vasta vuonna 2013. Traagisesti eläneen runoilijan kohdalla jäädään helposti katsomaan vain elämää. Riikka Pelon (s. 1972) muhkea taiteilijaromaani Jokapäiväinen elämämme (Teos 2013) vuorottelee 1920-luvun Prahan ja 1930-luvun lopun Moskovan välillä. Polttopisteessä ovat Tsvetajevan…

Lue lisää

Miranda July: Uimakoulu

Joonas Säntti, 10.9.2017

”Kaikki tietävät, että jos ihmisen maalaa kokonaan peittoon talomaalilla, hän jää henkiin, kunhan jalkapohjia ei maalata.” Näin toteaa rakkaudessaan pettynyt nuori kertojahahmo Miranda Julyn novellikokoelman sivulla 101. En ole aivan varma, että kaikki meistä sitä tietävät, mutta edeltävät sivut luettuani saatan ymmärtää tilannetta, jossa tällainen ajatus näyttäytyy luonnolliselta. Kertojat tulevat vähäeleisesti paljastaneeksi oman vinksahtaneisuutensa. Sitaatti…

Lue lisää

Paulo Lins: Jumalan kaupunki

Arto Rintala, 2.9.2017

Brasilialaisen menestyskirjailijan Paulo Linsin (s. 1958) mielestä Turun autio kauppatori keskitalven jäisen kuun valaisemana on kaunis, harmoninen näky. Vieressä palelevan paikallisen mielestä tällaisen kommentin esittäjä voisi olla joko hullu, liian kohtelias tai molempia. Mutta kieltämättä tuo viileä ja eleetön näkymä lienee jotakuinkin täydellinen vastakohta Linsin vuonna 1997 ilmestyneen esikoisromaanin varsinaiselle päähenkilölle, Rio de Janeiron pahamaineiselle…

Lue lisää

Lu Xun: Villiruohoa

Merja Leppälahti, 21.8.2017

Kiinalainen Lu Xun (1881−1936) kirjoitti esseitä, novelleja ja runoja, kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä tekstejä sekä lisäksi hän käänsi kiinaksi eurooppalaista kirjallisuutta. Luta on nimitetty kiinalaisen modernin kirjallisuuden perustajaksi. Ennen Villiruohoa-teosta häneltä on suomennettu ainoastaan muutamia novelleja. Piileskelystä arvostukseen Vuonna 1881 syntynyt Lu Xun (oik. Zhou Shuren) koki Kiinan suuren poliittisen muutoksen. Hän syntyi Qing-dynastian aikaan…

Lue lisää

Thomas Bernhard: Kolme pienoisromaania

Antti Ojala, 13.8.2017

Miltä kuulostaa kirjailija Thomas Bernhardin henkilökohtainen suosikkiteksti tämän omasta tuotannostaan? Synkältä, lohduttomalta ja peripateettiselta, kuten on helppo arvata. Teksti on nimeltään Amras, joka eroaa kuitenkin raameiltaan tekijänsä muusta tuotannosta. Se muistuttaa lähestulkoon perinteisen romaanin rakennetta, mutta on jopa Bernhardin mittakaavassa ankaran raskasmielistä luettavaa. ”Olimme olleet itsevarmoja oman kuolemamme suhteen… emmekä saaneet kuolla…” (s. 29) Amras…

Lue lisää

Tore Renberg: Huomenna nähdään

Hannele Puhtimäki, 8.8.2017

Huomenna nähdään on Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaaleillakin vierailleen norjalaisen Tore Renbergin ensimmäinen suomennettu teos. Hän on kuitenkin kirjoittanut jo vuodesta 1995 lähtien niin lapsille kuin aikuisille ja novellien ja romaanien lisäksi myös näytelmä- ja elokuvakäsikirjoituksia. Kotimaassaan hän on arvostettu ja useasti palkittu kirjailija. Ensimmäisestä sivusta lähtien Renberg luo romaanissaan jollain tavoin pahaenteisen ja uhkaavan tunnelman.  Saman…

Lue lisää

Rodrigo Hasbún: Kiintymyksiä

Matti Lundberg, 2.8.2017

Harvassa ovat ne kirjat, joihin pelkkä kansien silmäily houkuttaa tutustumaan. Kiintymyksiä on tällainen kirja. Sisäkannen vihreä sademetsä antaa viitteitä tulevasta. Romaani vie tutkimusmatkalle niin viidakon kuin ihmismielenkin syvyyksiin.  Saksalainen perheenisä teini-ikäisine tyttärineen on leiriytyneenä vuoriston ylätasangolle eteläisessä Boliviassa. Siellä he pohtivat, kauanko vielä kestäisi saavuttaa Incapampan kylä kahdessa kilometrissä. Kuvaus kosteutta höyryävässä sademetsässä kompuroivan perheen…

Lue lisää

Louis-Ferdinand Céline: Linnasta linnaan

Lauri Holma, 12.7.2017

Toinen maailmansota on yksi 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden merkittävistä vedenjakajista. Sotaa seuranneet poliittiset puhdistukset ja julkiset jälkikäsittelyt jakoivat kirjailijat karkeasti hyväksyttyihin ja kyseenalaisiin; edelliset ovat Ranskan saksalaismiehitystä vastustaneita tai ”vastustaneita” intellektuelleja, jälkimmäiset yhteistoimintaan taipuneita tai selvästi natsimielisiä. Toisen maailmansodan käännyttyä liittoutuneille suotuisaksi Ranska alkoi puhdistaa rivejään natsien kanssa yhteistoimintaan syyllistyneistä. Silloin pakoon lähti myös Louis-Ferdinand Céline….

Lue lisää

Anne Sexton: Elä tai kuole. Valitut runot

Joonas Säntti, 5.7.2017

Anne Sexton (1928–1974) kuului sukupolvensa tunnetuimpiin ja luetuimpiin amerikkalaisiin runoilijoihin. Julkisuuskuvassa korostui erityisesti Sextonille suotu asema oman sukupolvensa naisten äänenä. Hän uskalsi tuoda runouteen uusia tai aiemmin vain vihjattuja aiheita, ja käsitellä niitä suoruudella, jota varsinkin naiskirjoittajan kohdalla pidettiin helposti shokeeraavana. Mielenterveysongelmat loivat kuvan traagisella tavalla lahjakkaasta poikkeusihmisestä. Sextonin erittäin hyvin dokumentoidut mielenterveysongelmat auttoivat luomaan…

Lue lisää

Lucius Annaeus Seneca: Kaksi tragediaa: Faidra & Oidipus

Reijo Virtanen, 15.6.2017

Roomalainen Lucius Annaeus Seneca (n. 4 e.a.a. – 65 j.a.a) muistetaan stoalaisen filosofian keskeisenä edustajana ja myös satiirikkona, joka kirjoitti keisari Claudiuksen typeryyttä pilkkaavan proosakertomuksen. Hänet muistetaan myös marttyyrinä, joka kollegansa Petroniuksen tavoin joutui keisari Neron vainoharhojen uhriksi. Suomessa hänen uraansa näytelmäkirjailijana ei ole kovin hyvin tunnettu. Faidra ja Oidipus ovat nyt ilmestyneet ensi kertaa…

Lue lisää

Alain Mabanckou: Pikku pippuri

Noora Yrttiaho, 11.6.2017

”Pää puolelta toiselle keikkuen hän piirsi kepillä maahan lentokonetta, joka jonain päivänä laskeutuisi orpokodin eteen hakemaan häntä, vain häntä.” (s. 50) Pikku Pippuri on nuoren kongolaispojan kasvutarina, joka on kirjoitettu poliittisen satiirin kehyksiin. Kongon 1970-luvun sosialistisen vallankumouksen keskellä orpokodissa kasvava Pikku Pippuri yrittää selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Koville se ottaa ja kovia keinoja on käytettävä orpokodissa…

Lue lisää

Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä

Marissa Mehr, 4.6.2017

Vuonna 2015 Helsingin kirjamessuilla oli teemamaana Venäjä. Kun venäläisiltä kirjailijoilta sekä kustannusalan työntekijöiltä kysyttiin kuka on Venäjällä suuri nimi juuri nyt, moni mainitsi hetkeäkään miettimättä Guzel Jahina (s. 1977). Yksipuolista valintaa en ihmettele: Suleika avaa silmänsä on hurja, monipolvinen ja vaikuttava esikoisteos. Se on muodoltaan klassinen, mutta onnistuu kertomaan perinteisillä keinoilla täyspainoisen kertomuksen ajasta ja…

Lue lisää

Sjón: Valaan suusta

Markku Soikkeli, 3.6.2017

Olen odottanut islantilaisen fantasian maihinnousua siitä pitäen, kun sikäläinen kirjailija kertoi, että hänen saarellaan ”jokainen” harjoittaa nykyään fantasiagenreä. Vaikka markkinat eivät ole samaa luokkaa kuin pohjoismaisella dekkarilla, on Islanti epäilemättä juuri se maa, josta on tuleva fantasiagenren suurvalta. Mutta Islannista löytyy menestynyt fantasian harjoittaja nykyäänkin, taiteilijanimellä Sjón toimiva kirjailija. Hän on ollut yhtä suuri menestys…

Lue lisää

Alejo Carpentier: Eroica

Pasi Salminen, 21.5.2017

Kuubalaisen kirjailijan, toimittajan ja musikologin Alejo Carpentierin (1904–1980) teoksia on suomennettu melko rauhalliseen tahtiin. Aiemmin on ilmestynyt kolme teosta: Kadotetut askeleet (1958), Valaistujen vuosisata (1985) ja Barokkikonsertto (1995).  Parin vuosikymmenen tauon jälkeen tuore kustantamo Aviador on julkaissut suomennoksen pienoisromaanista El acoso (1956). Carpentier ei liene suomalaisen lukijakunnan keskuudessa yhtä tunnettu nimi kuin vaikkapa Gabriel Garcia…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto