Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Kategoria: Ulkomainen kirjallisuus

David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö

Markku Soikkeli, 13.11.2016

Ja sitten jotain täysin erilaista. David Foster Wallacen novelli on kuin vakuumipakattu romaani, niin tiheä ihmis- ja aikalaiskuvaltaan, että kertomustaiteen sijaan pitänee puhua tihentämisen taiteesta. Jopa Wallacen esseet tuntuvat selkoproosalta verrattuna hänen novelleihinsa. Onkin väitetty, että Wallace oli taiteilijana nimenomaan novellisti, joka tosin tuli tehneeksi sukupolvensa haastavimman romaanin, Infinite Jest (1996). Veikkaan kyllä, ettei Wallacen…

Lue lisää

Arjen Duinker: Käänteitä

Janne Löppönen, 25.10.2016

Arjen Duinker (s. 1956) lienee kahdella käännösvalikoimallaan suomennetuin hollantilainen nykyrunoilija. Ensimmäinen, Ehkä kaksi yhtälöä, ilmestyi suomeksi vuonna 2012. Uusimman valikoiman nimi on Käänteitä ja sen on suomentanut, samoin kuin edellisenkin, Antero Helasvuo. Duinkerille kieli tuntuu olevan kuin savea tai muovailuvahaa. Hollanti ei ylipäätään ole meillä runousmaana kovin tunnettu; kattavin tähänastinen esitys on Heimo Pihlamaan toimittama…

Lue lisää

José Eduardo Agualusa: Menneisyyksien myyjä

Eeva Salonius, 18.10.2016

Angolalaiskirjailija José Eduardo Agualusan (1960-) romaani Menneisyyksien myyjä (2004) kertoo albiino Félix Venturasta sekä hänen ystävistään ja asiakkaistaan. Vanhojen kirjojen ja taulujen keskellä rapistuvassa perintötalossaan elävällä Félixillä on erikoinen ammatti: hän myy menneisyyksiä angolalaisille maanmiehilleen, jotka haluavat uudet sukujuuret vanhojen tilalle. Niin hallituksen ministerillä kuin ulkomaalaisella sotavalokuvaajalla on omat syynsä haluta väritetty ja paranneltu sukupuu….

Lue lisää

Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi

Arto Rintala, 8.10.2016

Dina Rubina (s. 1953, Taškent, Uzbekistan) kuuluu Venäjän suosituimpiin nykykirjailijoihin. Uransa jo teini-ikäisenä aloittanut ja sen alkuvaiheessa joitakin vuosia soitonopettajana työskennellyt Rubina herätti huomiota jo varhaistuotannollaan; sittemmin hänen teoksensa ovat nousseet säännöllisesti Venäjän luetuimpien ja palkituimpien joukkoon. Kahdeksan niistä on sovitettu myös elokuviksi. Neuvostoliiton hajotessa taustaltaan ukrainanjuutalainen Rubina emigroitui Israeliin, missä hän on elänyt siitä…

Lue lisää

Yuri Herrera: Maailmanlopun merkit

Jani Saxell, 1.10.2016

Carverilaisittain voisi aloittaa kysymällä, mistä puhumme kun puhumme Meksikosta? Sikainfluenssasta, maquiladora-hikipajoista, joihin Yhdysvaltain teolliset työpaikat ovat karanneet, kilpailevien kartellien ja hallituksen joukkojen välisestä huumesodasta? Siitä kavalasta maailmasta, jonka republikaanien presidenttiehdokkaaksi hiljattain kruunattu media- ja kiinteistökeisari Donald Trump haluaa eristää muurinsa taa? Meksikolaissyntyisen Yuri Herreran (s. 1970) toisen romaanin päähenkilö, pikkukaupungin puhelinvaihteen hoitaja Makina on juuri…

Lue lisää

William Faulkner: New Orleansin tarinoita

Veli-Matti Huhta, 27.9.2016

Joulukuussa 1944 espanjalaiskommunisti Jorge Semprún, Buchenwaldin keskitysleirin vanki ja tuleva romaanikirjailija, on yövuorossa leirin keskuskortistossa. Hänellä on harvinainen tilaisuus lukea leirin kirjastosta (!) lainaamaansa William Faulknerin romaanin Absalom, Absalom! saksannosta. Semprún saa olla mukana ”kompleksisessa kerronnassa, joka on aina suunnattu taaksepäin, pyörryttävässä kiertoliikkeessä kohti menneisyyttä” – – ”Faulkner kulkee kaiken aikaa uudestaan umpimähkäisesti luomassaan tiiviissä,…

Lue lisää

Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus

Hertta Hulkkonen, 24.9.2016

1930-luvun alussa Tukholman laitamille Brommaan rakennettiin sairaala psyykkisesti sairaille. Beckombergan sairaalan perustaminen liittyi mielisairaaloiden rakennusbuumiin 1900-luvun alussa, kun psyykkisen sairauden määritelmä laajeni ja siten potilaiksi luokiteltavien ihmisten määrä kasvoi. Ruotsalaisen Sara Stridsbergin romaani Niin raskas on rakkaus on kirja Beckombergasta, sen kukoistuskaudesta ja lopusta, jonka mukana loppui ehkä jotain muutakin. Se on myös kirja rakkaudesta,…

Lue lisää

Kätlin Kaldmaa: Rakkauden aakkoset

Jani Saxell, 11.9.2016

”Psyykeni genre/ on depressionismi”, Hannu Helin (1944–2015) tylyttää illuusiottomassa A Human Been -runoelmassaan (Pulvis & Umbra 2001). Vuosituhannen toisella kymmenluvulla sama tyylilaji tuntuu hallitsevan miltei kaikkea kaupallista kirjallisuuspuhetta. Käännöslyriikan tilannetta pidetään miltei toivottomimpana. Kaldmaalle eroottinen on poliittista. Tätä taustaa vasten vuosi 2015 oli virolaisen nykyrunouden suomentamisen kannalta jos ei käännekohta, niin ainakin maanisen hyvä vuosi….

Lue lisää

Elif Shafak: Valkoinen elefantti

Satu Taskinen, 8.9.2016

Turkkilainen kirjailija Elif Shafak syntyi Ranskassa vuonna 1971. Hän kirjoittaa turkiksi ja englanniksi ja on julkaissut yhdeksän romaania. Shafak on kotimaassaan ja ulkomailla hyvin tunnettu. Hänen työnsä toimiikin varmasti hyvänä siltana Turkin ja muun maailman välissä. Uutisista kun useimmiten voi lukea jotakin, missä esiintyy nimi Erdogan, ja maassa kuitenkin asuu lähes 80 miljoonaa muutakin ihmistä….

Lue lisää

Thomas Bernhard ja Gerhard Fritsch: Kirjeenvaihtoa

Antti Ojala, 7.9.2016

Lurra Editions julkaisee jälleen parin vuoden tauon jälkeen suomeksi itävaltalaiskirjailija Thomas Bernhardia (1931–1989) – ja valitettavasti viimeistä kertaa. Kustantamolla ei ole suunnitelmissa jatkaa hänen teostensa julkaisua. Kirjeenvaihtoa avaa Thomas Bernhardin elämää yksityishenkilönä ennen kuin hänestä tuli maailmankuulu kirjailija. Kirjan alussa Bernhard on vielä nuori, 25-vuotias kirjailijan alku, kun taas Gerhard Fritsch (1924–1969) on jo luonut…

Lue lisää

Elena Ferrante: Loistava ystäväni: Lapsuus ja nuoruus

Joonas Säntti, 17.8.2016

Tutustuin italialaisen Elena Ferranten Napoli-romaaneihin jo hiukan tympääntyneenä englanninkielisten päivälehtien ylistäviin kritiikkeihin. Kirjasarja, joka nousi eri osien julkaisun välisenä aikana kansainväliseksi bestselleriksi, on tyyliltään melko puhdasta realismia, oletettavasti vahvan omaelämäkerrallista. Kirjailijanimi on keksitty, ja kulttuurilehtien palstat ovat täyttyneet hänen henkilöllisyytensä arvelusta. Koko asetelma kuulosti moninkertaisesti epäilyttävältä. Lukiessa syntyy jokin painava syy viettää elämäänsä juuri näiden…

Lue lisää

Darragh McKeon: Kaikki pysyväinen haihtuu pois

Jani Saxell, 11.8.2016

Bolševikkijohtaja Vladimir Iljitš Leninille kommunismi merkitsi neuvostovaltaa ja sähköistämistä. Kun hänen nimeään kantavan voimalakompleksin nelosreaktori tuhoutui huhtikuun 1986 lopussa Tšernobylissä Ukrainan neuvostotasavallassa, se merkitsi samalla kommunismin lähtölaskentaa. Millainen oli systeemi, joka uhrasi määrättömästi ihmisiä ja yritti aluksi naamioida tapahtumat pikku voimalapaloksi? Paljon ei jäänyt jäljelle sähköistämisestäkään: pahimmin saastuneilta alueilta Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä evakuoitiin yhteensä…

Lue lisää

Juri Vella: Rakkauden maa

Miikka Laihinen, 4.7.2016

Joskus pääsee käymään niin, että kaikkein väkevimmät lukukokemukset ilmestyvät tyystin odottamattomista suunnista. Erityisesti suomeksi julkaistun lyriikan saralla kunnolla yllättämään pääsevät julkaisut kun tuppaavat olemaan verrattain harvinaisia. Laadukasta, omaäänistä ja hyvin kirjoitettua runoutta ilmestyy Suomessa onneksi yhäti runsaasti ja laajalla skaalalla, mutta kirjallisuuskenttää tunteva runonlukija osaa yhtä kaikki monesti vähintäänkin aavistaa, minkä sorttista tekstiä sieltä tuleman…

Lue lisää

Ida Simons: Tyhmä neitsyt

Päivi Kosonen, 28.6.2016

Ida Simonsin (oik. Ida Rosenheimer, 1911–1960) pienoisromaani Tyhmä neitsyt ilmestyi alun perin 1959. Hollantilainen kustantamo Cossee julkaisi sen 2014 uudestaan, ja teos on herättänyt kirjaihmisten mielenkiinnon ympäri länsimaailmaa. Viisaasti suitsitun tarinansa ja eleettömän huumorinsa puolesta teos onkin varsinainen helmi. Omaan hälyisään aikaamme hillityn teoksen maailma sopiikin paremmin kuin 1950-luvulle, jolloin kirjallisuudessakin alettiin janota uudistusta. Teos…

Lue lisää

Søren Kierkegaard: Kuolemansairaus

Veli-Matti Huhta, 16.6.2016

Kun Søren Kierkegaard (1813–1855) kuoli, joitakin hänen tärkeimmistä teoksistaan oli myyty vain muutamia kymmeniä kappaleita. Nyt tilanne on toinen: Kierkegaardia myydään, luetaan, tutkitaan ja käännetään jatkuvasti. Uudessa, 2013 valmistuneessa tanskankielisessä koottujen teosten laitoksessa on 55 osaa (vertailun vuoksi: Snellmanin kootuissa on 24 osaa, Leninin suomennetuissa kootuissa 45 osaa, mutta Lutherin Weimarer Ausgabessa 127 osaa). Tyylinsä…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto