Lukukeskus vaatii kulttuurilehtien tuen tason säilyttämistä

Kiiltomadon ilmoitustaulu on kirjallisuustapahtumien menopalsta. Ilmoitustaulu on avoin myös alan tiedotteille ja uutisille. Ilmoitustaulun käyttäjien tulee rekisteröityä.

Lukukeskus vaatii kulttuurilehtien tuen tason säilyttämistä

ViestiKirjoittaja Lukukeskus » 27.10.2006 13:44

<b>Lukukeskus vaatii kulttuurilehtien tuen tason säilyttämistä
ja tasokorotusta tukeen viimeistään vuonna 2008</b>

Lukukeskus - Läscentrumin hallitus on ottanut tyrmistyneenä vastaan tiedon, jonka mukaan vuoden 2007 talousarviossa ollaan leikkaamassa jo muutoinkin täysin riittämätöntä kulttuurilehtitukea. Lukukeskuksen hallitus uskoo, että Eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston kulttuuritahto muuttaa suunnitelmat.

Lukukeskuksen hallitus haluaa kiinnittää Eduskunnan huomiota erityisesti kirjallisuuslehtien asemaan. Kirjallisuuskritiikki ja muukin kirjallisuudesta kirjoittaminen vähenee valtamediassa jatkuvasti, samoin tapahtuu alueellisissa lehdissä. Yleisradio ei tuota televisioon enää ainuttakaan kirjallisuuden sisältöihin ja teemoihin liittyvää kirjallisuusohjelmaa. Radion ohjelmat ovat suurelta osin uusintoja.

Lukukeskuksen hallitus haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kirjallisuus ei voi elää ja näkyä ilman, että siitä kirjoitetaan, että siitä kerrotaan lukijoille. Kustantamot julkaisevat näyttävät ilmoituksensa vain hittituotteista. Huomattava enemmistö julkaistavista kirjoista ei koskaan pääse ainoaankaan ilmoitukseen. Kirjallisuuslehtien kurjistaminen kurjistaa entisestään myös kirjailijoiden jo nyt tukalaa taloudellista asemaa.

Kirjallisuus jää kaikessa kulttuurin rahanjaossa lapsipuolen asemaan. Kirjallisuus elää vähillä resursseilla, koska kalliita esitystilanteita tai suuria taloja ei tarvita. Lukeminen on halpaa, mutta kansalaisten täytyy tietää, mitä luettavaksi julkaistaan ja millaista keskustelua kirjallisuudesta käydään. Tätä tietoa ei saa uutisista eikä lööppilehdistä. Tähän tarvitaan korkeatasoisia kirjallisuuslehtiä. Suomalaiset tarvitsevat ja ansaitsevat tietoa Suomessa edelleen julkaistavasta erinomaisesta kirjallisuudesta. Suomalaiset kirjat ansaitsevat tulla arvostelluiksi.

Suomalaiset ovat aina olleet lukevaa kansaa. On uskomatonta, että lukemista tukevia resursseja ollaan leikkaamassa juuri nyt, kun omat kielemme ovat muutoinkin jäämässä valtakielten jalkoihin. Kohta ilmeisesti Pisa-tutkimuksissa selvitetään, miten hyvin Suomen koululaiset lukevat englantia.

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2007 osoittaa momentille 29.80.50 ja
kulttuurilehtien tukemiseen 679 000 euroa. Tämä merkitsee 121 000 euron, toisin sanoen
yli 15 prosentin, leikkausta vuoden 2006 tuen tasoon. Lukukeskuksen hallitus pitää esitystä pöyristyttävänä osoituksena kulttuuritahdon puutteesta.

Kulttuurilehtitukeen esitetty yli 15 prosentin leikkaus heikentäisi huolestuttavasti suomalaisten kulttuurilehtien toimintamahdollisuuksia. Lehdet saattavat joutua tinkimään sivumääristään sekä palkoista ja palkkioista ja jopa vähentämään ilmestymiskertojaan. Tässäkin tulee pää vetävän käteen. Kulttuurilehtitukea voidaan myöntää vain lehdille, jotka ilmestyvät vähintään neljästi vuodessa.
Pahimmassa tapauksessa lehden ilmestyminen saattaa vaarantua kokonaan. Toimintaedellytysten heikentäminen heijastuu myös laajaan vapaaehtoistyöhön: supistuvat sivumäärät merkitsevät vähemmän palstatilaa ja pienentävät kirjoittajien joukkoa. Kulttuurin julkisuus kapenee.

Kulttuurilehdet toimivat hyvin niukoilla taloudellisilla resursseilla. Kulttuurilehtituen kokonaismäärään kohdistuu korotus-, ei suinkaan vähennyspaineita. Mikäli kulttuurilehtituen leikkaus toteutuu nyt esitetyllä tavalla, on kyseessä erittäin huolestuttava kehityssuunta paitsi yksittäisten lehtien, myös yleisen ilmaisunvapauden ja suomalaisen median moniäänisyyden kannalta.

Kulttuurilehtien julkaisijana ja kustantajana on usein yleishyödyllinen yhteisö, joka ei lähtökohtaisesti toimi taloudellisen kannattavuuden periaatteella vaan saa usein valtion tukea toimintaansa. Muut kirjallisuuden määrärahat eivät ensi vuoden budjetissa nouse, joten niiden avulla ei voida kattaa lehtien tuen kapenemista. Lehtien tappioiden kattaminen yhteisön muun toiminnan kustannuksella tuottaa pelottavia visioita siitä, miten kulttuuria Suomessa arvostetaan.

Suomessa ilmestyy yli 300 pienlehteä, ja niiden lukijakunta on satoja tuhansia. Hyvin usein lehden erikoistuminen merkitsee tietosisällön korkeaa laatua, syvällistä ja laaja-alaista otetta aiheeseen sekä kunnianhimoisesti toteutettuja kokonaisuuksia. Yhdessä kulttuurilehdet kattavat merkittävän osan valtamedian ulkopuolisesta julkisuudesta ja yleisöistä.

Pienlehtien toimituksissa on paljon kulttuurista pääomaa ja osaamista sekä kykyä hahmottaa monitasoisesti kulttuurin ilmiöitä. Kulttuurilehdillä on erittäin suuri merkitys yhteiskunnan moniäänisyyden kannalta. Kun median omistus entisestään keskittyy, yhteiskunnan on ensiarvoisen tärkeää huolehtia moniarvoisen tiedonvälityksen edellytyksistä. Tämä tarkoittaa tukea sellaisille kulttuurilehdille, joiden tuotantoa säätelevät ensisijaisesti muut kuin voiton tavoittelun periaatteet. Omistukseltaan keskittyneiden viestinten menestys tuottaa usein samankaltaistuvia sisältöjä muuallekin mediaan. Pienlehdet taistelevat tätä kehitystä vastaan.

Kulttuurilehdet ovat tärkeitä myös kansalaisvaikuttamisen välineitä. Ne madaltavat monille tärkeille aiheille julkisuuteen pääsyn kynnystä, ja ne palvelevat marginaalisiakin yleisöjä. Lehdet muodostavat myös merkittävän foorumin ammattimaiseen lehden tekemiseen tuhansille tekijöille, joiden joukossa on niin aloittavia kuin ammatissaan pitkään toimineitakin kirjoittajia, kuvaajia, kuvittajia ja taittajia.

Lukukeskus - Läscentrum ry, hallitus

Karmela Bélinki, puheenjohtaja, kirjailija - författare


Riitta Vaismaa, toiminnanjohtaja
Lukukeskus
 
Viestit: 205
Liittynyt: 14.03.2006 14:56

Paluu Ilmoitustaulu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron