Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Pääkirjoitukset

photo

Emme kulje yksin

Ilmi Villacís, 30.8.2018

Suomalaiset ovat lukutaidon edelläkävijöitä, mutta painimme samojen ongelmien kanssa muiden länsimaiden kanssa. Emme saa kulkea laput silmillä. Sanonta kuuluu, että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuessani kansainväliseen lukutaitosymposiumiin heinäkuisessa helteisessä Kölnissä heräsi ajatuksia, joita ei omassa työhuoneessa tule juuri tule pohtineeksi. Huomaan itsekin tulleeni jopa hiukan likinäköiseksi, kun keskustelen Suomessa lukemisesta ja lukutaidosta. Euroopassa keskimäärin…

Lue lisää
photo

Ruotsalaiset nerot maailmankirjallisuuden tuntureilla

Jari Olavi Hiltunen, 28.7.2018

Nobelin kirjallisuuspalkinnolla palkitaan teoksia, joissa on ”ihanteellinen tendenssi”. Miten Ruotsin Akatemian nerot ovat tulkinneet tätä maailmankirjallisuuden vuoristossa? Ruotsin Akatemia on maansa johtava kulttuuritoimija, suljettu ja veroista vapautettu yhteisö. Johtokunnassa on 18 jäsentä, jotka nauttivat laajoista etuoikeuksista, vaikka eivät saa jäsenyydestään palkkaa. Akatemian toimintaan ja kokoonpanoon on liittynyt todellisia ongelmia. Katseilta kätketystä kabinettityöskentelystä on paljastunut vuosia…

Lue lisää
photo

Kritiikki ja henkilökohtaisuuden harha

Maria Säkö, 12.7.2018

Taide ennakoi. Voisiko kritiikkikin ennakoida voimallisemmin? Kritiikki on viime aikoina ollut ensimmäisenä osoittamassa, miten henkilökohtaisina tai yksittäisinä tapauksina pidetyt asiat paljastuvat yhteiskunnallisesti merkittäviksi. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kulttuurisen omimisen kysymykset sekä monet luokkaeroja ja intersektionaalista feminismiä käsittelevät kysymykset. Ne ovat tulleet yhteiskunnalliseen keskusteluun nimenomaan taidekritiikin kautta. Kritiikki on kautta aikojen osoittanut yhteiskunnallisen painoarvonsa näyttäessään, miten…

Lue lisää
photo

Uhkia ja mahdollisuuksia

Juha Itkonen, 24.5.2018

Olennaista on se, mihin nykymaailma ei kannusta sen paremmin lapsia kuin aikuisiakaan: keskittyminen. Nykyään kaikki taistelut ovat taisteluita puhelinta vastaan. Näin sanoi minulle parikymppinen nuori nainen, diginatiiveiksi kutsutun sukupolven täysverinen edustaja. Puhelin oli antanut hänelle paljon: ystäviä, rakkautta, ammatillista menestystä. Työssään hän käytti sosiaalista mediaa taitavasti hyödykseen. Kuitenkin hän piti itseään puhelinriippuvaisena. Hän ei tuntenut…

Lue lisää
photo

Kirjamessuilla on mahdollisuus iskeä kipinää

Ronja Salmi, 29.4.2018

”Mitä aioit tehdä Helsingin Kirjamessuille, Ronja Salmi?” Minut nimitettiin Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajaksi tammikuussa 2018. Aloitin tehtäväni kysymyksillä. Kuka tästä vastaa? Voidaanko tavata? Miten tuo ohjelma sujui? Oliko yleisöä? Minkälaista? Tuliko palautetta? Onko lukuja? Dataa? Mitä toivotte? Minulta kysyttiin pääasiassa vain yhtä kysymystä. Mitä aioit tehdä Helsingin Kirjamessuille? Nyt huhtikuussa tiedän, että Helsingin Kirjamessuilla mikään ei…

Lue lisää
photo

Onko väärentäminen väärin?

Sanna Nyqvist, 25.3.2018

Kirjalliselle plagiaatille ei löydy selviä kriteerejä. Kirjalliset väärennökset ovatkin erityisen kiinnostavia kulttuurin ilmiöitä. Eri puolilla Suomea käydään parhaillaan monipolvisen taideväärennösjutun käräjiä. Lempääläläinen hitsari ja harrastajamaalari tuotti liukuhihnalta särestöniemiä ja schjerfbeckejä, ja taidekauppiaat möivät suomalaisten seinät täyteen väärennettyjä arvotauluja. Tapauksen mittakaava ja käänteet miltei ylittävät käsityskyvyn, mutta yksi asia on harvinaisen selvä: väärennösten motiivina on raha….

Lue lisää
photo

Kustantamisen emootiot

Ville Hytönen, 27.2.2018

Pienempi kustantamo perustuu omistajansa persoonaan, suuremmassa voidaan nähdä erilaisia kasvoja ja näkökulmia. En aio kirjoittaa laskevista kirjamyynneistä, en markkinoinnista enkä pakonomaisesta kohkaamisesta kirjallisuuden kvantitatiivisten lukujen ympärillä. En kirjoita liioin palkinnoista, kritiikeistä, en kirjakaupoista enkä kirja-alan rakenteellisista muutoksista. Sille kaikelle on paikkansa, mutta olkoon tämä teksti jotain joka oikeasti liikuttaa minua kirjan tekemisessä. Kirjoitan kokemuksesta kustantajana,…

Lue lisää
photo

Radio, kirjallisuus ja mäkihyppy

Seppo Puttonen, 28.1.2018

  Kirjallisuuden ja radion suhde voisi olla kuin suomalainen mäkihyppy. Ensin lähdettiin pelokkaana luisumaan alamäkeen, sitten hypättiin korkealle ja hetken lennettiin painovoiman realiteeteista vapaana ylväästi, kunnes tultiin montun pohjalle. Sen kehityshistoriakin sopii yhteen suomalaisen mäkihypyn menestyksen kanssa. Leirinuotioilta alkanut tarinoiden kerronta löysi kirjojen painamistekniikan jälkeen luonnollisen välineen ja yhteistyökumppanin radiosta. Suhde alkoi riitaisasti, sitten se…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto