Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Yksin mutta yhdessä – jaettu lukemisen ilo on (vähintään) kaksinkertainen

Päivi Jokitalo, 16.12.2014

"Ota mukaan haluamasi määrä oman mielesi mukaista lukemista. Lukupaikan ja -asennon saat valita vapaasti koko viikonlopun ajan. Lukemiseen on tarjolla mukavia tuoleja ja sohvia." Näin evästimme kanssalukijoita, kun Pietarsaaressa järjestettiin viime vuoden marraskuussa kaupungin historian ensimmäinen lukuretriitti. Idean varastimme reippaasti ruotsalaisilta: kun arjessa ei ennätä keskittyä lukemiseen, varaa sille aikaa viikonloppu.

Perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään kestäneeseen kaksikieliseen retriittiin sisältyi rauhallista lukuaikaa, säännöllistä kahvinjuontia sekä innokasta keskustelua lukemisesta, kirjoista, lukuasennoista, vaikutuksen tehneistä teksteistä ja niiden herättämistä tunteista Monika Fagerholmin ja Inka Nousiaisen kanssa.

Yhteisöllinen lukeminen voi olla kuin kirjallisuusterapiaa ilman varsinaista terapeuttia. Ruotsissa on kokeiltu kirjallisuuspiirejä työuupumuksen hoidossa, lupaavin tuloksin.

Kukin sai viettää päänsä sisäistä laatuaikaa lukemalla yksin, mutta pääsi myös purkamaan ajatuksiaan muille osallistujille. Kirjailijat toivat iloisesti rönsyileviin keskusteluihin sopivan määrän ryhtiä.

Novelleja neulojille

Niihin aikoihin, kun muistiinmerkittyä luettavaa ja lukutaitoisia oli vähän, tarinoita jaettiin ääneenlukemalla tai ulkomuistista kertomalla. Tästä perinteestä muistuttaa muun muassa Pohjoismainen kirjastoviikko, jonka alaotsikko Iltahämärässä viittaa yhteisiin hämärän hyssyn hetkiin kertomusten äärellä.

Lapsille luetaan edelleen ääneen kodeissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa, aikuiset ovat toisilleen lukemista harrastaneet niukemmin ainakaan julkisissa tiloissa. Tähän on tullut riemastuttavia poikkeuksia kuten Helsingin kaupunginkirjaston Novellikoukku ja sen tamperelainen hengenheimolainen Neulenovelli. Aikuiset (naiset) kokoontuvat kirjaston tiloihin kuuntelemaan novelleja, joita heille puikkojen kilinässä lukee väliin kirjastoammattilainen, väliin muut lukijavieraat.

Toimintamuoto on levinnyt ja lyhytproosaa voi kuulla luettavan myös Lohjalla, Vihdissä ja varmasti pian myös omassa lähikirjastossasi. Aikuisten satutunteja järjestetään ainakin Pieksämäen kirjastossa.

Lukupiireissä harvemmin luetaan ääneen, mutta puhetta niistä ei yleensä puutu. Kun tekstiin syventyminen on yksinäistä puuhaa, kokemuksen jakaminen avaa luettuun uusia näkymiä. Tästä oli kyse lukuretriitissä, samaa toteutetaan lukemattomissa (sic.) suomalaisissa lukupiireissä.

Kirjailijan kanssa

Lukupiirejä väitöskirjassaan tarkastellut Suvi Ahola pyysi lokakuussa 2009 kirjallisuuspiirejä ilmoittautumaan tutkimustaan varten. 190 lukupiiriä otti yhteyttä. Kirjallisuuspiirien määrä ei näytä ainakaan olevan laskussa. Samaa todistetaan Tanskasta, missä kirjastot tukevat myös kodeissa kokoontuvia piirejä tarjoamalla ryhmien käyttöön useamman kappaleen samaa teosta. Kirjastoissa kokoontuvia tai kirjastojen palveluita hyödyntäviä, vähintään kuuden hengen kirjallisuuspiirejä on siellä kirjoitushetkellä 1 135.

Helsingin kirjamessujen lukupiirikonsepti perustuu kirjailijan kohtaamiseen. Tänä syksynä muun muassa Lars Sund keskusteli uusimmasta kirjastaan Kolme sisarta ja yksi kertoja yhdessä meidän lukijoiden kanssa. Me saimme vahvistusta, selvyyttä tai syvyyttä tulkintoihimme, Sund sai tuoretta lukijapalautetta. Muiden lukijoiden kommentit toimivat myös: osaa olin pohtinut itsekin, toiset herättivät ihan uusia näkövinkkeleitä tarinaan.

Tässä onkin yleinen perustelu lukupiireihin osallistumiselle: ryhmä ja sen eritaustaiset lukijat avaavat teemasta variaatioita, jotka yksin olisivat jääneet huomaamatta. Toinen yllyke osallistumiselle on se, että tulee lukeneeksi muutakin kuin totuttua; tarttuu teoksiin, joita ei ilman ryhmää olisi tullut ajatelleeksi.

Myös yksityishenkilöiden lukupiireihin osallistuu kirjailijoita kuten Ylen lokakuisesta jutusta käy ilmi. Jyväskyläläinen harvinaisuus, miehistä koostuva lukupiiri, ’Poikien kirjakerho’ on kutsunut keskusteluun mukaan kirjailijoita ’tietokirjailijoista nykyrunoilijoihin’. Kirjailijan kanssa -lukupiirejä järjestetään pääkaupunkiseudulla, mutta ellei tekijää saa paikan päälle idässä, lännessä tai pohjoisessa, voi tehdä kuten edellä mainitun uutisen äänekoskelaisryhmä: kysyä kirjailijan kommentteja sähköpostilla tai kirjeitse. Harva kieltäytyy.

Pietarsaarelaisretriitissä Inka ja Monika olivat läsnä kirjailijoina, mutta myös lukijoina. He johdattelivat meitä osallistujia lähestymään tekstejä uusista näkökulmista, mutta jakoivat myös omat lukijakokemuksensa. Ihailemiensa kirjailijoiden kohtaaminen keskusteluissa lukijoina toi uusia ulottuvuuksia niin itse retriittiin kuin tekstien tarkasteluunkin. Alkujännityksen haihduttua asetelmasta tuli turvallinen: näin meidän pitikin kohdata.

Terveempi sielu

Vaikka kyse ei ole taideterapiasta, lukupiireillä voi olla tervehdyttäviä vaikutuksia. Yhteisöllinen lukeminen voi olla kuin kirjallisuusterapiaa ilman varsinaista terapeuttia. Ruotsissa on kokeiltu kirjallisuuspiirejä työuupumuksen hoidossa, lupaavin tuloksin.

Englantilaishankkeessa mielenterveyskuntoutujille kirjoitettiin lähete kirjaston järjestämään lukupiiriin. Osallistujat arvioivat vointinsa kohentuneen ja masennuksen hieman hellittäneen. Järjestäjät laskivat osana hanketta toimintamuodon taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: yleinen suunta oli, että terapiaistuntojen määrä pieneni ja lääkehoidon tarve väheni.

Norrköpingissä kirjasto ja käyttäjät turhautuivat muutama vuosi sitten paikallisiin lastenosaston sohvanvaltaajiksi ryhtyneisiin huumeaddikteihin. Hetken miettimisen jälkeen kirjasto perusti yhdessä sosiaalitoimen kanssa heille oman lukupiirin, ’Ihmisiä rivien välissä’.

Osallistujat voivat lukea tai olla lukematta, saavat keskustella tai ainoastaan kuunnella. Jotkut selviytyvät viidestä sivusta, toiset lukevat sovitut kirjat kannesta kanteen. Ryhmässä on todettu, että tekstit, joihin voi samaistua, rauhoittavat ja helpottavat yksinäisyyden kokemusta. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja turvallisia, kirjasto neutraali kohtaamispaikka. Tilanne on rauhoittunut kaikkien kannalta: työntekijöiden, muiden asiakkaiden, ryhmäläisten.

Voimaannuttavat sanat

Jotta lukupiiri toimisi myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, edellytyksenä on, että osallistuja sitoutuu ryhmään. Pelkkä läsnäolo ei paranna. Tässä mielessä ryhmä voi sisällöltään olla mitä tahansa: korttipelit, jooga ja kirjallisuus voivat toimia yhtälailla, mikäli jäsenet tuntevat olevansa osa ryhmää, todetaan Scientific American Mind -lehden referoimassa tutkimuksessa.

Parhaassa tapauksessa myös kirjallisuuspiiri sekä ehkäisee että parantaa masennusta, edistää toipumista uupumuksesta ja helpottaa ahdistuksessa.

Niina Repo esittelee muunnelman samasta aiheesta Taina Kuuskorven kanssa kirjoittamassaan artikkelissa, joka käsittelee kriisin läpikäyneiden sanataideryhmää. Ryhmän aiheena olivat unet. ”Voi kirjoittaa uniin uusia käänteitä. Voi tehdä sovinnon takaa-ajajan kanssa. Voi lopultakin avata sen oven, jota unessa ei koskaan saa auki.” Ryhmässä näkyi sanojen voima, kirjoitusharjoitusten toimivuus vaikeiden asioiden käsittelyssä. Positiivista merkitystä oli myös tekstien jakamisella, siis ryhmällä.

Parhaassa tapauksessa myös kirjallisuuspiiri sekä ehkäisee että parantaa masennusta, edistää toipumista uupumuksesta ja helpottaa ahdistuksessa. Ajatus on lohduttava loppuvuoden pimeydessä.

Muodostelmalukemisen maagisuus

Lukupiireissä yhteenkuuluvuuden tunne syntyy parhaimmillaan hämmästyttävän nopeasti kuten kävi viikonlopun mittaisessa Pietarsaaren retriitissä. Kun jakaa yksityisiä ajatuksiaan, tunteitaan, ehkä myös pelkojaan ja kipukohtiaan, antautuu samalla ryhmän armoille ja luottaa sen vastavuoroiseen hyväntahtoisuuteen.

Jo lauantai-aamuna tunsi olevansa osa osallistujajoukkoa, halusi kuulla ja kuunnella muiden ajatuksia, ymmärtää toisten tulkintoja, antaa oman panoksensa keskusteluun. Iltaan mennessä kyse oli ryhmästä, jonka toimivuuteen jäsenet olivat sitoutuneet. Nopeaa ryhmäytymistä edesauttoi kodikas ja epävirallinen Musiikkikahvila After Eightin ympäristö, kiireetön ilmapiiri, oleskelu saman tilan eri nurkissa, joista näköetäisyydellä oli joukko lukevia, vilttiin kääriytyneitä ryhmäläisiä. Lukukokemusten jakamisen synnyttämä yhteenkuuluvuus oli lähes maagista.

Lukemisen ympärille keskittyneet kohtaamiset ovat kuin muodostelmaluistelua: jäällä on luistelijaryhmä, joka muodostaa vaihtelevia kuvioita saman musiikin tahtiin. Elementteihin kuuluvat piiri, liukusarja, mylly, erilaiset läpimenot, otteeton askelsarja, rivi, soololiike ja parielementti. Tyylipisteitä lukupiireissä ei anneta, eikä taiteellinen vaikutelma ole tärkeintä. Ryhmä tukee, osallistuminen palkitsee ja jättää parhaimmillaan pysyvän jäljen.

Lähteitä:

  • Cruwys, Tega, Haslam, Alexander S., Dingle, Genevieve A.: The New Group Therapy. Scientific American Mind. (25), 5, 2014. s. 60-63
  • Repo, Niina & Kuuskorpi, Taina: Sanataidetta kriisipiirille. Scriptum, 1, 2014. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44291/scriptum2014-1.pdf?sequence=3
  • Seppälä, Antti: Lukupiiri muuttaa kirjakokemusta. Yle 2.10.2014. http://yle.fi/uutiset/lukupiiri_muuttaa_kirjakokemusta/7504471