Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Kirjailija – elämä ja teokset

Merja Leppälahti, 23.6.2016
Sarianna Silvonen ja Vesa Sisättö: Kotimaisia nykykertojia 10 185 s., Avain 2015

Aikaisemmin BTJ Kirjastopalvelun, nykyään Avaimen julkaisemista kirjailijaesittelyjulkaisuista ensimmäiset ilmestyivät jo 1980-luvun lopulla. Sarjassa on esitelty sekä kotimaisia että ulkomaisia kirjailijoita yleisesti, ja lisäksi erikseen mm. lasten- ja nuortenkirjailijoita, sarjakuvantekijöitä ja erilaisia genrekirjailijoita kotimaasta ja ulkomailta.

Useimmat esitellyistä kirjailijoista ovat 2010-luvun tulokkaita

Kotimaisia nykykertojia 10 noudattaa tuttua ja hyväksi havaittua kaavaa: jokaisesta kirjailijasta kerrotaan hiukan elämäkertatietoja ja esitellään tähänastista tuotantoa. Teoksessa esitellään aakkosjärjestyksessä 22 kirjailijaa, jotka edustavat monenlaisia kirjallisuudenlajeja. Mukana ovat Antti Heikkinen, Emmi Itäranta, Heidi Jaatinen, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Milja Kaunisto, Pasi Lampela, Antti Leikas, Minna Lindgren, Roope Lipasti, Tommi Melender, Arne Nevanlinna, Aki Ollikainen, Leena Parkkinen, Riikka Pelo, Marisha Rasi-Koskinen, Pauliina Rauhala, Arto Salminen, Pajtim Statovci, Satu Taskinen, Philip Teir, Jussi Valtonen, Kristiina Vuori ja Hannu Väisänen.

Kirjan lopussa on luettelo kahdestatoista merkittävästä kotimaisesta ja pohjoismaisesta kirjallisuuspalkinnosta ja niiden saajista. Jokaisen kirjailijan kohdalla on myös lueteltu muutama asiasana, ja kirjan loppuun sijoitetun asiasanahakemiston avulla on mahdollista löytää tiettyyn aihepiiriin kuuluvia tekstejä.

Hillittyä kuvausta

Teos on jo kymmenes osa nykykirjailijoiden sarjaa, ja siinä ollaankin jo todella nykykirjailijoissa, sillä useimmat esitellyistä kirjailijoista ovat 2010-luvun tulokkaita. Heistä osa on julkaissut vasta yhden kaunokirjallisen romaanin, kuitenkin palkitun tai muuten erityisesti huomioidun. Mukana on myös joitakin jo aikaisemmin debytoineita kirjoittajia, joita ei ole sarjassa aikaisemmin esitelty. Ymmärrettävä ratkaisu, mutta toisaalta kirjan kokoavana teemana olisivat aivan hyvin voineet myös olla 2010-luvun uudet kirjailijalupaukset.

Kotimaisia nykykertojia tarjoaa lukijalle perustietoja kirjailijoista.

Viimeistä sanaa ei voi sanoa, ainoastaan sen, mikä juuri nyt tiedetään. Joku esitellyistä kirjailijoista voi jäädä tähdenlennoksi, jota ei kymmenen vuoden kuluttua kukaan muista, toinen voi joskus tulevaisuudessa olla Nobel-ehdokkaana.

Esiteltyjä teoksia luonnehditaan temaattisesti sekä juonen ja henkilökuvien tasolla paljastamatta kuitenkaan ihan kaikkea. Valikoidut tekstikatkelmat antavat näytteitä kirjailijoiden kirjoitustyylistä. Usein myös nostetaan esiin teoksen saamia arvosteluja. Selostusten perusteella lukija voisi hyvinkin löytää itseään kiinnostavan kirjan, josta ehkä aikaisemmin ei ole kuullutkaan.

Tämän päivän todellisuutta on myös lööppijulkisuus. Kirjailijoitakin toisinaan markkinoidaan nimenomaan kiinnostavina ja jännittävinä henkilöinä; helposti arvellaan kirjailijan tuotannon heijastelevan jollakin tavoin kirjailijan omaa värikästä elämää. Kotimaisia nykykertojia tarjoaa lukijalle perustietoja kirjailijoista, mutta keskittyy kirjalliseen tuotantoon, eikä uppoa kovin syvälle henkilökuviin. Kirjailijan puolison nimi mainitaan vain muutamassa esittelyssä, lapsista useimmiten korkeintaan lukumäärä. Yksi kirjailija esitellään hänen käyttämällään kirjailijanimellä. Muita tietoja, kuten lukijaa mahdollisesti kiinnostavia sukulaisuussuhteita, esitellään harkitusti ja hillitysti.

Tietokirjalla on paikkansa

Sata vuotta sitten eläneistä kirjailijoista on helpompi kirjoittaa elämäkertoja ja analysoida heidän tuotantoaan kuin niistä, joiden kirjailijanura on vasta alussaan. Nykykirjailijoiden kohdalla tiedot jäävät myös helposti vanhentuneiksi, sillä uusia kirjoja kirjoitetaan, uusia palkintoja myönnetään. Myös uusia kirjoittajia ponnahtaa näkyviin – tai julkaisee huomaamatta – sekä suurten että pienten kustantamojen talleista. Niin ikään uusia kustantamoja syntyy jatkuvasti, joten aina ei ole helppoa pysyä tilanteen tasalla.

Nykykirjailijoiden kohdalla tiedot jäävät helposti vanhentuneiksi.

Olisiko helpompi etsiä tietoja kirjailijoista tai tietystä kirjasta verkosta, ehkä yhdestä kattavasta tietokannasta? Tietenkin olisi, jos tietoja todella olisi kattavasti, ne olisivat aina ajan tasalla, ja tietokantaan pääsy ja sen käyttäminen olisi helppoa ja vaivatonta. Tällaisen tietokannan luominen ja ylläpitäminen vaatisi kuitenkin aika paljon. Kattavin tällainen sivusto on Kirjasampo.

Verkossa olevat kustantajien kirjailijaesittelyt, tietyn genren tai jonkin alueen kirjailijoitten ja heidän teostensa tiedot ovat hyödyllisiä, mutta kyllä painettu kirjakin vielä puolustaa paikkaansa. Konkreettisena esineenä sen voi ottaa käteensä, selailla ja löytää joskus myös jotain yllättävää, vaikka toki toisinaan käsillä olevasta kirjasta puuttuu juuri se kirjailija, jonka tietoja haluaisi nähdä. Painettu kirja on myös aikalaisdokumentti, joka kertoo tietyn hetken tilanteesta silloinkin, kun verkon tietokannan tietoja on jo monta kertaa korjattu ja muutettu.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto