Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Toisiamme etsimässä

Lola Rogers, 28.10.2017

Kun Suomi juhlii ensimmäistä itsenäistä vuosisataansa, englanniksi käännetty suomalaiskirjallisuus on muuttumassa valtavirraksi.

Aloin kääntää suomenkielistä kirjallisuutta englanniksi onnekkaaseen aikaan. Ammattini sai alkunsa vuosituhannen alussa silkasta nautinnosta kieltä ja kääntämisen prosessia kohtaan, mutta en uskonut tienaavani elantoa kääntämällä suomalaisia kirjoja. Tuohon aikaan markkinat suomalaiselle kirjallisuudelle olivat hyvin pienet. Kymmenen vuotta ennen kuin aloin kääntää täysipäiväisesti, vuodesta 1998 vuoteen 2007, keskimäärin vain noin viisi suomalaista teosta käännettiin vuosittain englanniksi. Suurin osa kääntäjistä teki yhden kirjanmittaisen käännöksen kymmenessä vuodessa, ehkä kaksi. Näytti epätodennäköiseltä, että löytäisin töitä pelkästään kirjallisuuden alalta.

Mutta tilanne muuttui nopeasti. Teknologiset ja poliittiset muutokset alkoivat edistää kaikenlaisten käännösten lisääntymistä maailmanlaajuisesti. Erityisesti kiinnostus pohjoismaiseen dekkarikirjallisuuteen oli räjähdysmäistä. FILI (Kirjallisuuden vientikeskus), suomalaiset kustantamot ja hiljattain muodostetut kirjallisuusagentuurit järjestäytyivät yhteisen pyrkimyksen taakse markkinoida suomalaista kirjallisuutta ulkomailla, ja se osoittautui ilmiömäiseksi menestykseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, 2008–2017, englanniksi käännettyjen suomalaisten nimikkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana englanniksi käännettyjen suomalaisten nimikkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Käännösten määrän kasvu ei tosiasiassa kuitenkaan vastaa sitä määrää, joka lopulta päätyy englanninkielisten lukijoiden käsiin. Englanninnokset ovat saaneet aiemmin hyvin rajoitetun jakelun, poikkeuksena Mika Waltarin kansainvälinen bestseller puoli vuosisataa sitten. Muut käännetyt teokset ovat olleet lähinnä runoja sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, historiallisia tietokirjoja, usein pienkustantamoiden julkaisemia erikoispainoksia tarkalle kohdeyleisölle, kuten ulkosuomalaiset, akateemiset lukijat ja muut, joilla oli erityistä kiinnostusta Suomeen. Suurin osa päälle viidestäkymmenestä käännetystä julkaisusta ajalta 1998–2007 ei päätynyt minkään kirjakaupan hyllylle. Harvoja kirjoja myöskään osoitettiin suurelle lukijakunnalle. Niihinkin kirjoihin kuului ainoastaan kahdeksan nykyromaania, joiden joukossa oli yksi ainoa dekkari.

Tilanne on kuitenkin muuttunut dramaattisesti. Nykyään kaikenlaisia englanninnoksia julkaistaan useilta eri kustantajilta jatkuvasti, aina pienistä kirjapainoista suurimpiin kustantamoihin, ja teoksia levitetään laajasti verkkokauppojen, suurimpien kirjakauppaketjujen ja yksityisten kirjakauppojen kautta. Kun todelliset lukumäärät huomioidaan, kirjoja ei ole saatavissa nyt vain kaksinkertainen, vaan yli satakertainen määrä.

Suomalaisten klassikoiden käännöksiä julkaistaan edelleen, mukaan lukien viimeaikaiset käännökset Seitsemästä veljeksestä (Seven Brothers) ja Tuntemattomasta sotilaasta (Unknown Soldiers), tosin aivan liian moni klassikko ei vieläkään ole saatavilla englanniksi. Suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan tiiviisti keskittyvät teokset jatkavat myös ilmestymistään. Mutta myynnin kasvu on tapahtunut muualla. Suomalaisen kirjallisuuden markkinat eivät enää kohdistu fennofiiliin yleisöön, joka on valmis ostamaan minkä tahansa kirjan, joka vain sattuu tulemaan Suomesta. Suosion lisääntyminen selittyy ihmisillä, jotka yksinkertaisesti vain etsivät hyvää kirjaa välittämättä sen kotimaasta. Tämä heijastuu myös käännettäväksi päätyviin kirjoihin: Nykyään Suomesta tulee laajempi valikoima tietokirjoja. Löytyy suomalaista sarjakuvaa ja scifiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin osa käännetystä suomalaisista kirjoista ovat olleet uusia romaaneja, jotka edustavat eri tyylilajeja ja genrejä. Niistä 40 on ollut rikosromaaneja.   Vaikka se on edelleen pikkuruinen osa valtavia englanninkielisiä markkinoita, lukijat löytävät nykyään muutamia käännettyjä suomalaisia kirjoja muiden teosten joukosta kirjakauppojensa hyllyiltä, olivatpa he niitä etsimässä tai eivät.

Tämä on antanut kaltaisilleni kääntäjille tilaisuuden tarttua monenlaiseen mielenkiintoiseen kirjallisuuteen. Se on muuttanut myös ajattelutapaamme siitä, minkälaisia kirjoja kannattaa kääntää, ja millä tavalla. Käännöstyömme lukijat tulevat nykyään käytännössä mistä tahansa maailman kolkasta hyvin erilaisista kulttuuritaustoista. He saattavat asua Iso-Britanniassa, Pohjois-Amerikassa, Intiassa, Australiassa, Afrikassa – missä tahansa, missä englanninkielisiä kirjoja laajasti luetaan. Lukijat tietävät tuskin paljoakaan Suomesta tai yhtikäs mitään sen historiasta tai kielestä. Kun he näkevät suomalaisen nimen, heillä ei ole aavistustakaan kuinka se tulisi lausua. Valitettavasti lukijat eivät välttämättä myöskään ole erityisen kiinnostuneita Suomesta.

 Julkaisevat tahot vaikuttavat aina ajattelevan, että kirja on joko liian suomalainen tai ei tarpeeksi suomalainen.

Julkaisijat, jotka keskittyvät tähän suurempaan joukkoon, eivät etsi kirjoja, jotka tarjoavat tietoa suomalaisesta elämästä tai historiasta. He haluavat kirjoja, jotka antavat tietoa elämästä ja historiasta ylipäänsä. Se ei tarkoita, etteivätkö kustantajat haluaisi kirjoihin nimenomaan suomalaista näkökulmaa. Ne päinvastoin etsivät suomalaista kirjallisuutta juuri siksi, että se voi tarjota englanninkielisille lukijoille tuoreita ja tuntemattomia kokemuksia. Mutta samalla ne toivovat julkaisemiensa kirjojen houkuttelevan mahdollisimman suurta yleisöä.

Me kääntäjät vitsailemme siitä, että julkaisevat tahot vaikuttavat aina ajattelevan, että kirja on joko liian suomalainen tai ei tarpeeksi suomalainen. Niissä harvoissa tilanteissa, kun kustantaja kysyy mielipidettäni jonkin teoksen julkaisusta, en kysy itseltäni, onko teos kääntämisen arvoinen – useimmiten se on. Esittämäni kysymys koskee sitä, onko teos sopiva suunnitellulle kohdeyleisölle. Tämä asia ei koske vain kirjaa, vaan myös kääntäjää ja kustannustoimittajaa. Jos kustantaja haluaa, että käännettävä teos löytää laajan yleisön, tällöin minun täytyy kustannustoimittajani avulla kirjoittaa käännös, jota lukijat ymmärtävät ja arvostavat. Jotkut kirjat olettavat lukijan tunnistavan suomalaisille tiedossa olevia asioita, esimerkiksi viittauksilla Kalevalaan, helsinkiläisiin kadunnimiin tai saunarituaaleihin. Jos kirja on tarkoitettu fennofiilille, tämä ei ole ongelma. Mutta jos tavoitellaan suurempaa lukijakuntaa, kääntäjän on joko lisättävä selitysosa tai muulla tavoin havainnollistettava asia uhraamatta teoksen hohtoa. Jotkut kirjailijat hyödyntävät murretta tai kansankieltä yksilöidäkseen henkilöhahmojaan. Toiset kirjailijat käyttävät sutkauksia teoksen keskeisinä ja merkittävinä tekijöinä. Onko sanaleikkejä mahdollista sisällyttää tekstiin, toisin sanoin, englanniksi? Hyvin harvat asiat tekevät kääntäjän tyytyväisemmäksi kuin näissä haasteissa onnistuminen.

On tietysti myös suuri ilo kääntää kirjailijaa, jonka teos on kuin tehty kansainväliselle yleisölle. Ei ole sattumaa, että monet viime aikoina menestyneet käännökset sijoittuvat arkipäiväisen nyky-Suomen ulkopuolelle, toiseen maahan tai aivan toiseen maailmaan. Tällaiset teokset “selittävät” oman maailmansa suomalaisillekin tarjoten samalla ymmärryksen avaimet myös ulkomaisille lukijoille. Monet suomalaiskirjailijat ovat syventyneet muiden maiden kirjallisuuteen, johon he luovat onnistuneesti sellaisia tunnistettavia yhteyksiä, joita englanninkielisetkin lukijat helposti ymmärtävät. Toiset kirjailijat taas keskittyvät vahvasti suomalaiseen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja traditioihin. Heidän teoksensa, jos ne on huolella käännetty ja toimitettu, voivat esitellä englanninkielisille lukijoille uutta tietoa ja tarjota uudenlaisia ajattelutapoja. Molemmat lähestymistavat ovat tervetulleita lisäyksiä englanninkielisiin kirjastoihin, kirjakauppoihin ja yöpöydille, ja onneksi molemmat kirjatyypit – kaikenlaiset kirjatyypit – löytävät luokseen yhä enemmän lukijoita ja lisäävät osaltaan yhä useampien suomalaiskirjailijoiden ääniä maailmankirjallisuuden kuorossa.

Lola Rogers
Kirjoittaja on Seattlessa asuva kääntäjä ja Finnish-English Literary Translation Cooperativen perustajajäsen.